Karkotukset Suomesta ovat kasvaneet rajusti: Eniten palautetaan Irakiin, Venäjälle ja Somaliaan

Karkotuspäätöksen tuleminen lainvoimaiseksi voi kestää edelleen jopa kolme vuotta.

karkotus
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomesta on karkotettu viime vuosina yhä enemmän ihmisiä. Vuonna 2014 Suomesta karkotettiin vuodessa noin 250 ihmistä pääosin Venäjälle, Irakiin ja Viroon.

Tuolloin karkottamisen syy oli lähes joka kolmannessa tapauksessa se, että karkotettava oli syyllistynyt vakavaan rikokseen. Yleisin syy karkotukseen oli luvaton maassaolo.

Kolmessa vuodessa tilanne on muuttunut radikaalisti. Suomen Kuvalehti kävi läpi Maahanmuuttovirasto Migrin tilastoja, joiden mukaan karkotuksia tehtiin vuonna 2017 jo 828. Tilastoista puuttuvat joulukuun tiedot, joten määrä voi nousta koko vuoden osalta noin 900:aan.

Viime vuonna Irakiin karkotettiin 126 henkilöä, Venäjälle 94, Somaliaan 88, Filippiineille 63 ja esimerkiksi Vietnamiin 45.

Migrin tulosalueen johtajan Olli Koskipirtin mukaan karkotusten määrien kasvu johtuu lakimuutoksesta ja siitä, että jatko-oleskelulupa-asiat siirtyivät poliisilta Maahanmuuttovirastolle vuoden 2017 alussa.

 

Ennen lakimuutosta uuden oleskeluluvan saattoi saada silloin, kun vastaanottava valtio, kuten Afganistan, Irak tai Somalia, ei myöntänyt palautettavalle matkustusasiakirjaa. Tällöin Suomi ei voinut poistaa ulkomaalaista maasta ja tälle myönnettiin jatkolupa.

”Laki on muuttunut niin, että nyt oleskelulupaa ei voida näissä tilanteissa myöntää, jos ulkomaalainen voi omin voimin poistua kotimaahansa”, Koskipirtti sanoo.

”Tästä syystä karkottamista koskevat päätösmäärät ovat kasvaneet hurjasti. Erityisesti irakilaisten ja somalialaisten suuret päätösmäärät johtuvat juuri tuosta lainsäädäntömuutoksesta.”

Myös karkotusten syyt ovat muuttuneet parissa vuodessa merkittävästi. Rikosperusteisia karkotuksia on enää noin 10 prosenttia, kun pari vuotta sitten määrä oli noin 30 prosenttia.

Poliitikot ovat halunneet nopeampaa prosessia, ja myös Migri on sitä toivonut.

Karkottamispäätöksen tuleminen lainvoimaiseksi kestää edelleen jopa kolme vuotta. Poliitikot ovat halunneet nopeampaa prosessia, ja myös Migri on sitä toivonut, mutta toistaiseksi tapausten käsittelyprosessi ei ole muuttunut.

Karkottamispäätöstä ei saa panna täytäntöön ennen kuin hallinto-oikeus on antanut tapauskohtaisesti asiasta päätöksensä.

Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Koskipirtti arvelee, että tänä vuonna ulkomaalaislakia todennäköisesti muutetaan niin, että rikosperusteiset karkottamispäätökset voidaan panna täytäntöön jo 30 päivän kuluttua päätöksen tiedoksisaannista, ellei hallinto-oikeus anna täytäntöönpanokieltoa.

Karkotukset ovat olleet viime vuosina myös poliittisesti kuuma aihe, sillä vuoden 2014 marraskuussa karkotuksista tehtiin kansalaisaloite. Se vaati, että vakaviin rikoksiin syyllistyneet ulkomaalaiset karkotettaisiin vankeusrangaistuksen pituudesta riippumatta.

Aloite sai yli 54 000 allekirjoitusta ja se eteni eduskuntaan käsiteltäväksi.

Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen, sillä jo nykyisen lainsäädännön mukaan ulkomaalainen voidaan karkottaa rikoksen perusteella. Teoriassa pelkkä sakkorangaistus voi riittää karkotuksen syyksi.

Lakialoite ei olisi tuonut ratkaisua prosessin kestoon.