Kansanedustaja puolusti rikoksista syytettyjä kuntapäättäjiä, sai Kittilältä 10 000 euroa yhdistykselleen – ”Ei yhteyttä”

Kotimaa 9.5.2018 12:00

Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala on ymmärtänyt Kittilän kuntapäättäjiä. © LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN

Keskustan kansanedustajan Eeva-Maria Maijalan johtama yhdistys sai Kittilän kunnalta 10 000 euron suuruisen avustuksen kesällä 2018 Kittilässä järjestettävää Metsälappalaispäivät-tapahtumaa varten. 

Kun hakemusta käsiteltiin Kittilän kunnanhallituksessa 28. marraskuuta 2017, vs. kunnanjohtaja Sanna Ylinampa esitti, että haettua avustusta ei myönnetä. Hän perusteli ehdotustaan sillä, että kunnan avustuskohteet ovat vakiintuneita ja avustuksia jaetaan paikallisille kulttuurijärjestöille, -tapahtumille ja yksityisille kulttuurin toimijoille.

”Vuotuiset määrärahat ovat pienet ja käyttötarkoitus tarkoin määritelty”, esityksessä lukee.

Kunnanhallituksen käsittelyssä ehdotus kumottiin sen jälkeen, kun kunnanhallituksen jäsen Raili Fagerholm (vas) esitti, että avustus myönnetään. Hän sai tuekseen viisi muuta hallituksen jäsentä. Kaksi äänesti esitystä vastaan.

Avustuksesta päättämässä oli Fagerholmin lisäksi kolme henkilöä, jotka olivat lokakuussa 2017 saaneet syytteet virka-aseman väärinkäyttämisestä. Ne liittyvät Kittilässä vuosikausia velloneeseen sotkuun, joka sai alkunsa kunnanjohtajan erottamisesta ja epäselvistä hissikaupoista.

Kansanedustaja Maijala on puolustanut Kittilän kuntapoliitikkoja julkisuudessa. Hän esimerkiksi antoi Ylelle haastattelun muutama viikko ennen avustusrahojen käsittelyä.

”Esimerkiksi yksi kittiläläinen valtuutettu, vasemmistolainen Raili Fagerholm sanoi minulle sellaisen asian, että hän on valtuutettuna kolme vuotta sitten äänestänyt kunnanjohtajan luottamuksesta. Hän ei ole tehnyt mitään muuta. Hänelle tulee nyt syyte törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Hän ei todellakaan voi tietää eikä hänellä ole oikeutta julkisesti puolustautua.”

”Se on aika iso kakkunen sitten siitä, että tekee pelkkää luottamustehtävää, ihmisten hyväksi asioita”, Maijala sanoi Ylen haastattelussa 18. lokakuuta 2017.

Jos hakija olisi toinen, ei se olisi muuttanut ajatustani.

Fagerholmin mukaan avustuksen myöntäminen ei liity millään tavalla Maijalan kansanedustajuuteen tai tukeen, jota hän on osoittanut rikoksesta epäillyille. Alueella asuu paljon metsälappalaisiksi itsensä tuntevia ja metsälappalaisten jälkeläisiä.

”On hyvä, että joku edes ajattelee metsälappalaisten jälkeläisiä. On niin paljon ihmisiä, jotka haluavat tulla sinne tapahtumaan mukaan. Huonompiakin asioita tuetaan”, hän sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Savukoskelaisen yhdistyksen hallituksessa on Maijalan lisäksi kahdeksan muuta jäsentä.  

”Eihän se sitä tarkoita, että jos Eeva-Maria Maijala on hakijana, hän yksin päättää rahankäytöstä. Ja jos hakija olisi ollut toinen, ei se olisi muuttanut ajatustani”, sanoo Fagerholm.

Hän kertoo olevansa Maijalan tuttu.

Maijala on kansanedustajana puolustanut meitä puheissaan. Kun hän on varatuomari, niin hän ymmärtää juridiikan tässä. Jos hän tulisi kylään, keittäisin kahvit ja keitän sinullekin, jos tulet kylään.

 

Sähköpostitse asiaa kommentoinut Eeva-Maria Maijala kiistää, että tuenilmauksien ja avustuksen välillä olisi yhteyttä.

Ei tietenkään ole, ja tarkoitushakuinen vihjailukin on ikävää.

Maijalan mukaan tarkoituksena on rohkaista alueen todellisia alkuperäisasukkaita olemaan ylpeitä juuristaan ja kulttuuristaan.

Metsälappalaisesta kulttuurista puhuminenkin on monille vaikeata asiaa koskevan yksipuolisen uutisoinnin ja joidenkin hyvin aggressiivisten metsälappalaisia vastustavien toimijoiden takia.

Maijala viittaa kohuihin ja äskettäin Yleisradion tekemään lastenohjelman intiaanihahmon hyllyttämispäätökseen.

Haluan rohkaista ihmisiä tunnustamaan avoimesti identiteettiään ja esimerkiksi käyttämään lapinasusteita, jotka eivät ole vain jonkun pienen ryhmän etuoikeus. Lapin matkailuissa saamelaisuuteen tai lappalaisuuteen ei monikaan yrittäjä uskalla viitata peläten, että joku tämän pienen ryhmän edustaja pahoittaa mielensä ja nostattaa julkisuuskohua.

Saamelaiskysymyksestä käytävässä kiivaassa keskustelussa keskeinen kiistan aihe on se, ketkä ovat aitoja saamelaisia – eli kenellä on oikeus päästä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Kansanedustaja Maijala on itse hakenut vaaliluetteloon, mutta saanut kielteisen päätöksen.

 

Edellisenä kesänä metsälappalaistapahtuma järjestettiin Savukoskella yhteistyössä Savukosken ja Sodankylän kuntien kanssa. Savukosken ja Sodankylän kuntien tuki rajoittui 400 euron lehti-ilmoitusten ostamiseen. Kävijöitä oli yhdistyksen mukaan noin 450, mutta 6.–8. heinäkuuta järjestettävään Kittilän tapahtumaan odotetaan runsaasti enemmän ihmisiä.  

Hakemuksen mukaan kunnan tuki kattaa 70 prosenttia Metsälappalaispäivien kuluista. Muita tuloja yhdistys saa myymällä mainoksia lehteensä. Yhdistys kertoo, ettei se tavoittele voittoa. Työt on määrä tehdä talkoilla. 

Avustus maksetaan Kittilä 150 v. -toimikunnan varoista. Kunnan vuoden 2018 talousarviossa toimikunnan käyttöön varattiin 103 000 euroa. 

Metsälappalaispäivät haki Kittilän kunnalta avustusta rekisteröitynä yhdistyksenä, vaikka rekisteröinti oli edelleen kesken.

Nyt asia on hoidettu ja yhdistys on merkitty rekisteriin 7. toukokuuta 2018.