Kansanedustaja Pekka Haavisto: Somalian kriisin uhreja kannattaisi auttaa paikan päällä

Afrikka
Teksti
Tuomo Lappalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Pekka Haavisto
Pakolaisten keskuudessa pitäisi karsia sellainen ajattelu, että etsitään maa, jossa saadaan parhaat edut, sanoo kansanedustaja Pekka Haavisto.  Kuva Hannu Lindroos.

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r) on ehdottanut, että turvapaikanhakijoilta pitäisi vaatia biotunnisteella varustettu passi. Miltä ajatus kuulostaa, kansanedustaja, ulkoministerin Afrikan kriisien erityisedustaja Pekka Haavisto (vihr)?

“Kannatettavalta. Varsinkin perheenyhdistämisasioissa on tärkeä tietää, keitä tänne on oikeasti tulossa ja onko kyse todellisista sukulaisista. On luonnollista, että sota-alueilta pakenevat ihmiset käyttävät kaikkia keinoja saadakseen itsensä ja sukulaisensa turvaan. Meidän tehtävämme on määrittää sille rajat.”

Kuinka suuri osa somalien perheenyhdistämishakemuksista on tekaistuja?

“Tätä on hirveän vaikea sanoa. On kuitenkin epätodennäköistä, että kaikille olisi yhtäkkiä ilmestynyt kasvattilapsia. Hakemusten lisääntyminen kertoo pikemminkin siitä, että on nähty uusi mahdollisuus saada joitakin lähisukulaisia tai tuttuja Suomeen.”

“Toinen huolestuttava asia on, että moniavioisissa maissa samalla miehellä voi olla enimmillään neljä puolisoa, ja koko perhekäsite on toisenlainen kuin Suomessa. Myös sen osalta pitää olla tarkka. Suomessa voidaan sallia vain yksiavioisuus ja yhden perheen lapset.”

Onko kasvattilapsissa ihmiskaupan uhreja?

“On syntynyt epäilys, että kun ihmiset etsivät lapsilleen suojaa jostain turvallisesta maasta, rahaakin voi liikkua.”

Miksi kasvattilapsihakemukset ovat lisääntyneet juuri viime aikoina?

“Tilanne Mogadishussa ja Etelä-Somaliassa on muuttunut entistä epätoivoisemmaksi. Suomessa unohdetaan helposti, että suurimmat pakolaismäärät ovat Somalian sisällä ja sen naapurimaissa. Siellä on valtavia leirejä. Vain osa pakolaisvirroista kohdistuu Eurooppaan, Yhdysvaltoihin, Australiaan ja vastaaviin maihin.”

Onko todennäköistä, että Somaliasta tulevien pakolaisten määrä kasvaa vielä?

“Yrittäjiä varmasti on. Parasta olisi auttaa ihmisiä paikan päällä leireissä ja pyrkiä kaikin tavoin edistämään rauhanomaisen ratkaisun saamista Somaliaan, että ihmiset voisivat palata kotiin. Se olisi tehokkainta työtä pakolaisuuden vähentämiseksi.”

Kuinka yleisesti päättäjät jakavat meillä tämän näkemyksen?

“Tilannetta katsotaan helposti sammakkoperspektiivistä. Ajatellaan vain niitä somaleja, jotka ovat päässeet Suomeen asti, ja sivuutetaan kriisin alkulähde. Mutta on myös humanitäärisiä järjestöjä, kuten Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu, jotka tekevät töitä nimenomaan leireillä.”

Pitäisikö lakia muuttaa niin, että ulkomaillakin voitaisiin tehdä ikätestejä?

“Ennen kaikkea EU:n käytännöt pitäisi harmonisoida. Pakolaisten keskuudesta pitäisi karsia sellainen ajattelu, että etsitään maa, jossa saadaan potentiaalisesti parhaat edut. On hyvä asia, että Pohjoismaat harmonisoivat nyt omat turvapaikanhakijoita koskevat lakinsa.”

“Kun ihmiset hakevat Euroopasta turvapaikkaa tai pakolaisstatusta, heidän identiteettinsä pitää tietenkin selvittää. UNHCR:n (YK:n pakolaisjärjestö) kiintiöpakolaiset ovat olleet leireillä vuosia, ja heidän taustansa on jo tarkistettu. Olen UNHCR-systeemin voimakas kannattaja ja suhtaudun kriittisesti spontaanimpaan liikkeeseen, josta on viime vuosina tullut valtavirta. Emme tee mitään väärää, jos kannatamme YK:n kautta tapahtuvaa järjestäytynyttä pakolaistenhoitoa.”

Onko nyt oikea aika puhua turvapaikkapolitiikan kiristämisestä, kun Somaliassa on tavallistakin pahempi tilanne?

“Huonoin vaihtoehto on, että tänne otetaan ihmisiä, vaikka meillä ei ole valmiutta auttaa heitä eikä hoitaa heidän asioitaan. Aina on oikea hetki puhua siitä, mihin omat resurssimme riittävät, ja kuinka paljon apua annetaan UNHCR:n kautta.”