Kadonneet: Näin Suomi hyötyy Ruotsin tiedoista ja kokemuksista

Pohjoismaat haluavat perustaa yhteisen tietopankin katoamistapauksista.
Kotimaa 21.9.2015 07:30

Rajavartiolaitos etsii muun muassa Agusta Bell 412 -helikopterin avulla kadonneita. © Markus Pentikäinen

Pohjoismaat haluavat yhdistää voimansa kadonneiden etsinnässä. Suunnitteilla on yhteinen tietopankki, johon kerättäisiin kaikki katoamistapaukset Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista.

Mietintöesitys yhteisestä tapauspankista on jätetty eri maiden sisäasianministeriöille.

Ruotsin poliisi on arkistoinut systemaattisesti jo kymmenkunta vuotta tietoja kadonneista henkilöistä. Data on ollut neljä vuotta myös Suomen poliisin käytössä.

”Tarvitsemme lisää tapauksia, jotta voimme vetää aineistosta selkeitä johtopäätöksiä”, sanoo ylikonstaapeli Jari Seppälä Lapin poliisilaitokselta.

Yksityiskohtaiset katoamis- ja löytymistiedot auttavat poliisia profiloimaan kadonneita ja pääsemään heidän jäljilleen entistä nopeammin. Profilointi kertoo, miten kadonnut todennäköisesti käyttäytyy ja miten kiire hänen löytämisellään on esimerkiksi sairauden takia.

Lapin poliisilaitos on koonnut omaa taustapankkia kaksi vuotta. Yhdessä Ruotsin datan kanssa tiedot ovat jo tehostaneet etsintää.

”Yhä useammin ensimmäinen poliisipartio löytää profilointitietojen avulla kadonneen”, Seppälä sanoo.

”Hätäetsintää ja isoa etsintäkoneistoa ei tarvitse käynnistää. Silloin säästetään paljon euroja.”

Ruotsin poliisi on profiloinut 15 eri kadonnutta: eri-ikäiset lapset ja vanhukset, muistisairaat ja marjastajat, vaeltajat ja muut luonnossa liikkuvat kulkijat. Luokittelu on käytössä myös Suomessa.

Etsinnän lisäksi profilointi auttaa katoamisten ennaltaehkäisyssä.

”Voimme informoida laitosten ja kotisairaanhoidon henkilökuntaa esimerkiksi siitä, miten muistisairaat mahdollisesti toimivat eksyessään”, Seppälä sanoo.

”Se taas auttaa miettimään, voidaanko tietynlaisella teknisellä valvonnalla estää katoamisia.”

 

Profilointi on osa uudenlaista etsintämenetelmää, MSO:ta. Menetelmä on poliisin johtamistyökalu.

MSO auttaa viranomaista päättämään, mitä joukkoja, välineitä ja keinoja käytetään missäkin vaiheessa etsintää. Yhä harvemmin maastoa enää haravoidaan tiiviissä ketjussa vaan eksynyttä haetaan pienissä partioissa, jotka kattavat nopeasti laajaan alueen.

MSO-menetelmää ajetaan sisään kaikissa Pohjoismaissa.

”Se ei tapahdu sormia napsauttamalla”, ylikonstaapeli Seppälä sanoo.

”Poliisit on koulutettava, samoin tärkeimmät sidosryhmät kuten Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat, pelastuslaitos, vapaaehtoiset ja hälytyskeskukset.”

 

MSO etenee Lapista kohti etelää. Muiden töiden ohessa Seppälä järjestää poliiseille viikon koulutuksia Tampereen poliisiammattikorkeakoulussa.

”Suomessa ei ole yhtään päätoimista poliisia, joka olisi erikoistunut vain kadonneiden etsintään”, Seppälä sanoo.

”Se olisi tarpeen, sillä etsintä kehittyy ja teknistyy kovaa vauhtia.”

Pian Lapissa testataan miehittämätöntä ilma-alusta kadonneiden etsinnässä.

”Olisi pohdittava, miten siitäkin saadaan paras teho irti, jotta se ei olisi vain yksi irrallinen lisävärkki.”

Samat menettelytavat ja koulutukset mahdollistavat yhteisoperaatiot. Pohjoisen rajaseuduilla Suomen, Ruotsin ja Norjan poliisit vaihtavat jo nyt tietoja kadonneista ja antavat tarvittaessa etsintäapua.

Eksyminen_16092015

Tulevaisuudessa kansainvälisiä joukkoja saatetaan kuljettaa kauas Suomen erämaahan.

”Ruotsista ja Norjasta voidaan tuoda helikoptereilla etsijöitä, jotka on koulutettu toimimaan tunturikallioilla. Tai meiltä voidaan siirtää koirapartioita naapurimaihin”, Seppälä kuvaa.

Ennen isoja operaatioita on varmistettava, että kommunikaatio, kartta- ja koordinaatiojärjestelmät sekä radioverkot toimivat saumattomasti.

”Kaikkea ei voi tehdä paperilla, vaan on harjoiteltava yhdessä, ratkaistava mahdollisia ongelmia kentällä”, Seppälä sanoo.

Pelastusviranomaisten johtama Barents Rescue on seuraava tilaisuus testata MSO-menetelmää. Syys–lokakuun vaihteessa Kittilän suurharjoitukseen kokoontuu osallistujia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä.

Poliisit kaivautuvat muun muassa maan alle.

”Etsimme rauniokoirien avulla raunioista eksyneitä ja loukkaantuneita.”

 

Suomessa katoaa 18 000 ihmistä joka vuosi – lue juttu täältä.