Junaliikenne avataan nopeasti kilpailulle – ”Helvetillistä uhkapeliä”

Ay-pomo uskoo VR:n voittojen valuvan ulkomaille ja maaseudun liikenteen heikkenevän.
Kotimaa 12.12.2015 08:30

VR:n junia päärautatieasemalla Helsingissä 28. elokuuta 2015. © Vesa Moilanen / LEHTIKUVA

Liikenne- ja viestintäministeriö aikoo avata kilpailun henkilöjunille vuonna 2017. Nopeimmillaan VR:n kilpailijat ajavat kiskoilla jo reilu vuoden kuluttua.

Konduktöörejä edustavan Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Vesa Mauriala pitää aikataulua ”ihan mahdottomana”.

”Ruotsissa raideliikenteen avaaminen kilpailulle kesti 20 vuotta, Saksassakin yli 10 vuotta”, hän sanoo.

”Ministeriö pelaa nyt helvetillistä uhkapeliä.”

Lyhyessä ajassa pitää ratkaista monta asiaa: mitä kilpailutetaan, miten kilpailutetaan, kenen junilla kilpailijat ajavat, missä kalusto huolletaan. Yksin toimilupa ja turvallisuusselvitys vaativat valtavan paperityön.

Liikenne- ja viestintäministeriö perustelee kilpailun nopeaa avaamista kahdella syyllä: ostoliikenteen määrärahojen leikkaukset ja kova bussikilpailu ovat ajaneet junaliikenteen ahtaalle.

”Tämä on puhtaasti ideologinen asia”, Mauriala sanoo.

”Nopealla kilpailutuksella ei ole mitään tekemistä järjen kanssa.”

 

Raideammattilaisten puheenjohtaja ei vastusta raidekilpailua, kunhan ”se tapahtuu siellä, missä ovat markkinat”.

”Raidemarkkinat ovat Tampereen eteläpuolella”, hän sanoo.

”Minä hyvinkääläisenä hyödyn kilpailusta mutta joensuulaiset eivät.”

On mahdollista, että kannattavat ja kannattamattomat junayhteydet kilpailutetaan pakettina. Silloin yritys saisi joukon kattavia vuoroja vilkkaalla yhteysvälillä mutta vastineeksi sen olisi ajettava myös haja-asutusalueen tappiollisia yhteyksiä.

”Miten siitä paketoinnista saa bisneskeissin”, Mauriala kysyy.

”Missä ovat laskemat? Ei niitä ole olemassa.”

Nopealla aikataululla kilpailijat eivät saa käytettyä kalustoa Suomeen, jonka leveä raideleveys poikkeaa monesta maasta. Raidekilpailun nopea avaaminen tarkoittaa, että kilpailijat ajavat VR:n kalustolla.

Yksi vaihtoehto on, että VR:n nykyinen kalusto siirretään useisiin kalustoyhtiöihin.

Mauriala pitää kaluston luovutusta ”kansallisomaisuuden sosialisointina” kansainvälisille yrityksille. Vielä kun kilpailijoille jyvitetään osa VR:n kannattavimmasta vuoroista, myös valtio kärsii.

”VR on tulouttanut valtiolle vuosittain osinkoina kymmenistä miljoonista yli sataan miljoonaa euroa”, Mauriala muistuttaa.

”Kun kilpailu alkaa, voitot valuvat ulkomaille.”

Konduktöörien nokkamies epäilee, että raidekilpailun nopean avauksen taustalla on ”ideologisen loikan” lisäksi poliittinen peli.

”Maakuntien keskustapäättäjille asia yritetään myydä niin, että junaliikenne paranee kun kilpailu alkaa.”

Mauriala uskoo, että kilpailu ei synnytä uusia vuoroja maaseutujen haja-asutusalueille, päinvastoin.

”Sitten kun kilpailu on avattu, huomataan että liikenne ei kannata siellä.”

”Sitten rataverkon latvat leikataan, vuorot lopetetaan.”

 

VR tehostaa toimintaansa kilpailun alla. Myös lukuisat konduktöörit saavat lopputilin. Silti ammattikunta ei katoa kaukojunista, jo turvallisuusmääräysten takia.

”Konduktööri on myös imagokysymys, VR:n paras brändi”, puheenjohtaja Mauriala sanoo.

Vuosi sitten Raideammattilaiset kampanjoi uhanalaisen ammattikunnan puolesta. Silloin näytti, että konduktöörit poistuvat pääkaupunkiseudun lähijunista.

Lopulta syntyi sopu; konduktöörit säilyvät junissa, mutta heidän palkkansa laskee ja työnkuva muuttuu.

”Työtä tehdään joustavammin”, Mauriala kertoo.

”Konduktöörit kiertävät, heitä ei ole jokaisessa junassa kaikkina kellonaikoina.”

Konduktöörien koulutus on irrotettu VR:ltä. Silti yhtiön kilpailijat tarvitsevat ainakin alkuvaiheessa VR:n väkeä juniin. Uudet rautatieyhtiöt eivät pysty polkemaan palkkoja.

”Yksikään yhtiö ei pysty tulemaan villinä Suomeen. Alalla on yleissitova työehtosopimus ja laaja järjestäytymisaste.”