Vapaudesta aseisiin

Vuoden 150. joukkoampuminen herätti Yhdysvalloissa taas keskustelun aseenkanto-oikeudesta. Aseiden kieltämistä ei kuitenkaan esitä juuri kukaan.

näkökulma 14.06.2019 06:00
Benita Heiskanen

© Outi Kainiemi

Työpaikka-ampuminen Yhdysvaltain Virginiassa toukokuun 31. päivänä herätti poikkeuksellista huomiota. Se oli tilastojen mukaan vuoden 150. joukkoampuminen.

Liittovaltion poliisi (FBI) määrittelee joukkoampumiseksi veriteon, jossa on ainakin neljä sattumanvaraisesti valittua surmattua, ampuja poissulkien. Alustavien tietojen mukaan Virginia Beachin surmassa kuoli 12 ja haavoittui neljä.

Joukkosurmien jälkeen on totuttu näkemään kaksi poliittisesti latautunutta trendiä: demokraattipoliitikot vaativat aseenosto-oikeuden rajoittamista, mutta samanaikaisesti aseiden myynti kasvaa merkittävästi – joskus jopa räjähdysmäisesti. Aselobbarien kuuluisan iskulauseen mukaan kiristyksistä ei ole hyötyä, koska ”aseet eivät tapa ihmisiä, ihmiset tappavat ihmisiä”.

Retoriikkaan uskovat yhdysvaltalaiset ryntäävät asekauppoihin siinä pelossa, että maltilliset poliitikot pääsevät peukaloimaan aseoikeutta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu

Benita Heiskanen

Kirjoittaja on Pohjois-Amerikan tutkimuksen professori Turun yliopiston John Morton -keskuksessa.

Sisältö