Jopa 300 saudiopettajaa Suomeen – ”Meillä ei ole poliittista agendaa”

Suomalaiset suunnittelivat jättikoulujen rakentamista Saudi-Arabiaan. Hanke kaatui opetuksen kalleuteen.
Kotimaa 18.12.2017 07:29

Saudi-Arabian ”Suomi-koulua” suunnniteltiin myös Jeddaan, jossa on Eila Hiltusen Auringonkukka-suihkulähde. © Hans Paul / Lehtikuva

Suomen peruskouluun tutustui 117 saudiarabialaista opettajaa puolen vuoden ajan keväästä 2017 alkaen.

”Ohjelma oli kymppi, kokonaiselämys yhdeksän ja puoli”, kuvaa Finland Universityn toimitusjohtaja Pekka T. Saavalainen opettajien palautetta.

”Odotukset ylittyivät kaikin tavoin.”

Finland University on Åbo Akademin, Tampereen, Turun ja Itä-Suomen yliopistojen yhteinen koulutusvientiyhtiö. Sen osuus oli puolet ensi kertaa järjestystä projektista.

Viiden miljoonan euron vientihanke saattaa kasvaa 15 miljoonaan euroon.

Yksi vaihtoehto on, että 300 saudiopettajaa saapuu vuonna 2018 kymmeneksi kuukaudeksi perehtymään suomalaiseen peruskouluun.

”Saudi-Arabian opetusministeri puoltaa vahvasti toiminnan jatkamista”, Saavalainen sanoo.

 

Koulutettavia saudiopettajia kutsutaan muutosagenteiksi.

Mutta miten Suomen itsenäiseen, kriittiseen ajatteluun kannustavat opetusmenetelmät siirretään äärikonservatiiviseen muslimimaahan, jossa on oltava lojaali kuningashuoneelle?

”Emme tuputa mitään. Meillä ei ole poliittista agendaa”, Saavalainen sanoo.

”Näytämme Suomen mallin ja mitä tuloksia sillä on saatu aikaan.”

Saavalainen sanoo, että koulutusviennin varjolla ei myydä demokratiaa tai ihmisoikeuksia.

”Meidän tarkoitus ei ole aiheuttaa hankaluuksia”, Saavalainen sanoo.

”Muutos tulee sillä aikataululla kuin se on mahdollista.”

Opettajat työskentelevät julkisissa kouluissa ympäri maata. Alkuun on yksilöistä kiinni, miten he onnistuvat paikallisesti uudistamaan opetusta ja kouluttamaan kollegoitaan.

Koulutusjärjestelmä muuttuu hitaasti.

”Puhutaan sukupolvien prosessista”, Saavalainen sanoo.

Suomi-kouluja olisi tullut kolme, oppilaita 9 000.

Suunnitelma oli ennennäkemätön.

Koulu olisi kattanut päiväkodin lisäksi kaikki luokat esikoulusta lukion loppuun. Opetuskieli olisi ollut englanti, tytöt ja pojat erillisissä rakennuksissa.

”Koulussa olisi ollut 3 000 oppilasta”, kertoo Finnish Consulting Groupin projektijohtaja Jari Poikonen.

”Jo rakennusten rakentaminen olisi ollut miljoonien investointi.”

Vuonna 2012 konsulttifirma FCG valmisteli jättiprojektia. Kaikki olisi ollut Suomesta: rakennusten suunnittelu ja töiden valvonta, opetusvälineet, oppimateriaalit mutta myös opetussuunnitelma, johtamisjärjestelmä, ruokailu ja terveydenhuolto.

Suomalaisia opettajia olisi pestattu satoja.

”Paikallisten opettajien koulutus olisi aloitettu heti”, Poikonen sanoo.

Yksityiskoulu oli suunnitteilla Jeddaan, Riadiin ja Dammamiin. Arkkitehti- ja yleissuunnitelma valmistui. Lopulta saudiarabialainen yksityinen investointiyritys vetäytyi.

”Selvisi, miten kallista on rekrytoida suomalaiset opettajat kolmeen 3 000 oppilaan kouluun”, Poikonen sanoo.

”Siihen se sitten kuivui.”

 

Maailmalla Suomi tunnetaan Pisa-menestyksestä. Mutta on työlästä muuttaa maine kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yksityiset koulut on kilpailtu markkina.

”Isoilla kansainvälisillä ketjuilla on pääomasijoittajat takanaan.”

Yhdysvaltalaisia ja englantilaisia firmoja auttaa myös kieli. Englanti on opettajien äidinkieli. Lisäksi angloamerikkalainen koulutusputki helpottaa saudien pääsyä ulkomaisiin yliopistoihin.

”Lukion opetussuunnitelmaamme täytyisi tehdä kompromisseja”, Poikonen sanoo.

Suomalaisen koulun ydin – luottamus opettajiin ja oppilaisiin – olisi saudeissa ”valtava muutos”. Sen hyväksyminen, että opettajat ja oppilaat pystyvät tekemään itsenäisiä ratkaisuja.

”Tästä ei ehkä koskaan syntynyt ymmärrystä, kun vastassa oli autoritaarinen ja hierarkkinen järjestelmä.”

Saudi-Arabia on arabimaista sulkeutunein. Konsulttifirman projektijohtaja uskoo, että epäonnistunut hanke ei silti mennyt hukkaan.

”Siemen jäi itämään”, Poikonen sanoo.

”Me tai joku muu onnistuu vielä rakentamaan suomalaisen koulun Saudi-Arabiaan.”

Miehet olisi saatava kiinnostumaan opettamisesta.

Kouluttaako saudiopettajia Suomessa vai rakentaako suomalaisia kouluja Saudi-Arabiaan?

”Avainasemassa on saudiopettajien koulutus Saudi-Arabiassa”, sanoo Suomen kansainvälisesti tunnetuin koulutusasiantuntija Pasi Sahlberg.

Maassa on arviolta puoli miljoonaa opettajaa. Toisin kuin Suomessa, ammattia ei arvosteta ja palkat ovat huonot. Se heijastuu myös yliopistoihin.

”Opettajien korkeakoulutus on retuperällä”, Sahlberg sanoo.

”Yliopistot rekrytoivat huippuopettajia ulkomailta. Mutta kokonaista koulutusjärjestelmää ei voi ostaa.”

Opettaja kuuluu niihin ammatteihin, jotka äärikonservatiivinen maa on sallinut molemmille sukupuolille. Siksi naiset ovat kiinnostuneita kouluttautumaan, jopa kilpailevat opettajan pesteistä.

Poikien on tyytyminen usein tyttöjä huonompaan opetukseen.

”Saudimiehet hakeutuvat aloille, joissa ansaitsee nopeaa, helppoa rahaa”, Sahlberg sanoo.

”Heidät olisi saatava kiinnostumaan opettajan työstä, jo esikoulussa ja alaluokilla.”

Suomessa koulu ei opeta vain tietoja ja taitoja, valmista työelämään. Koulu vahvistaa myös kansakunnan koheesiota, yhteisymmärrystä hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

 

Saudi-Arabiassa koulu on autoritaarinen, ministeriöstä johdettu. Perheet ajattelevat usein vain omien lastensa etua, ei yhteistä hyvää.

”Koulukulttuuri on se voima, joka ohjaa ihmisten ajattelua ja toimintaa”, Pasi Sahlberg sanoo.

”Tuo kulttuuri muuttuu hyvin hitaasti.”

Siksi valmiin Suomi-koulun siirtäminen öljyvaltioon on sama kuin ”veisi sinne suksia ja luistimia”. Myöskään saudiopettajien koulutus Suomessa ei tuo nopeaa hyötyä.

Sahlbergin oma kokemus Palestiinasta oli, että aluksi tulokset jopa heikkenivät. Oppilaat, opettajat ja rehtorit olivat päät pyörällä uusista opetusmetodeista.

”Nähtäväksi jää, miten kauan saudit jaksavat kehittää koulutustaan.”

”Ei ole olemassa pikalääkettä, aspiriinia.”

Saudi-Arabiassa toteutetaan angloamerikkalaista keittokirja-menetelmää. Seurataan tekstikirjoja, luetaan ulkoa, testataan osaamista kokein.

Sahlberg toivoo, että opettajien Suomi-koulutusta ei arvioitaisi vain oppilaiden arvosanoin.

”Tärkeintä olisi, että he ostavat suomalaisen sisun.”

”Halun kehittää ja kokeilla. Kun toiminta ajan myötä vakiintuu, myös tulokset paranevat.”