Jogurtti on hellemaiden herkku - ja Suomen

Nykyään jogurttihyllyjen tutkiminen vaatii pitkää ikää ja terveyttä.

Teksti
Liisa Tikkanen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Nelikulmaisiin, vaikeasti avattaviin muovipurkkeihin pakattu jogurtti tuli Suomen kauppoihin noin 50 vuotta sitten ja lankesi heti otollisiin suihin. Maidonjuojakansa oli vanhastaan happamien makujen ystävä. Rahka oli peritty Venäjältä, kotona tehtiin kesäviiliä kuten Ruotsissakin.

Kohta alkoi Valion mainonta. Satavuotiaat teräsvaarit ratsastivat valkoisilla hevosillaan ja uhkuivat terveyttä, elinvoimaa ja pitkää ikää.

Nyt jogurttihyllyjen tutkiminen vaatii pitkää ikää ja terveyttä. On rasvattomia, vähärasvaisia, on enemmän tai vähemmän makeita tai makeuttamattomia, kevyitä tai terveysvaikutteisia, kahvin-, uuniomenan ja sitruunapiirakan makuisia, marja-, hedelmä- ja raparperijogurtteja.

On myös maustamattomia Balkaniin viittaavia luonnonjogurtteja, sekä juoksevassa että paksuhkossa, lohkeilevassa ja lusikoitavassa olomuodossa. Samantyyppisiä ovat iät ajat syöneet Kaukasian ja Lähi-idän tunnetusti pitkäikäiset paimentolaiskansat, joihin Valio nojasi mielikuvamainonnassaan. Nykyisin jogurtti tunnetaan myös kaikkialla muualla mutta nimi on yhä sama kuin turkin kielessä: yogurt.