”Pasilan miehen” tuomio pysyi
Jari Aarnion tuomio oli niin poikkeuksellinen, että myös hänen aiempia töitään olisi hyvä tarkastella uudelleen, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen.
Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio tuomittiin Helsingin hovioikeudessa kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen törkeistä huume- ja virkarikoksista.
Rangaistus on samanpituinen kuin Helsingin käräjäoikeuden aiemmassa tuomiossa.
Hovioikeus katsoi Aarnion syyllistyneen viiteen törkeään huumausainerikokseen ja lukuisiin virkarikoksiin.
Tuomion mukaan Aarnio oli ”Pasilan mies”, joka johti huumetynnyreiden maahantuontia Hollannista Suomeen vuosina 2011–2012.
Aarnio oli myös uhkaillut oikeudenkäytössä kuultavaa ja vääristellyt törkeällä tavalla todistusaineistoa.
Hän yritti lavastaa toisen miehen ”Pasilan miehen” puhelimen haltijaksi käskemällä piilottamaan puhelimen moottoripyöräjengin kerhotalon terassin alle. Lisäksi hän järjesti kaksi jengiläistä uhkailemaan oikeusjutun todistajaa.
Hovioikeus hylkäsi rikoskumppaniksi katsotun entisen jengipomon Keijo Vilhusen syytteet uhkailusta ja lavastuksesta.
Oikeuden mukaan Aarnio oli yksin suunnitellut toisen miehen epäillyksi saattamisen.
Aarnio on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikoksiin, eikä ”Pasilan miestä” hänen mukaansa ollut olemassa.
Lavastustuomio on niin poikkeuksellinen, että myös Aarnion aiempia virkatöitä saattaisi olla aiheellista tarkastella uudelleen, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta.
”Viranomaisten olisi syytä ainakin pohtia, mitkä kaikki aiemmat tapaukset liittyvät näihin, joista Aarnio tuomittiin, ja tarkastella asiaa.”
Vanhojen tapausten uudelleen avaamisesta puhuttiin jo käräjäoikeuden tuomion jälkeen vuonna 2016.
Tuolloin poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoi, että poliisi arvioi, onko vielä jotain, mihin on jätetty puuttumatta.
Jos vääristeltyjä todisteita löytyisi enemmänkin, ne voisivat olla purkuperuste vanhoille tuomioille. Tuomioita puretaan hyvin harvoin, ja purkuhakemukset tehdään korkeimpaan oikeuteen.
”Hovin tuomio tosin vahvisti käsitystä, että Aarnio toimi yksin”, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio sanoo.
Helsingin huumepoliisissa ei hovioikeuden mukaan ollut isoa, todisteita väärentelevää poliisijoukkoa.
Oikeus muun muassa katsoi, ettei Aarnion alaisena työskennellyt rikosylikonstaapeli Mikael Runeberg ollut tietoinen esimiehensä toimien rikollisuudesta.
Hänet tuomittiin joistakin virkarikoksista, mutta syyte törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä hylättiin. Kolmen ja puolen vuoden vankeustuomio muutettiin sakoksi. Viraltapano kumottiin.
Helsingin poliisista sanotaan, ettei sen tietoon ole tullut vihjeitä vanhojen tutkintojen virheistä eikä se ole löytänyt muitakaan syitä avata tapauksia.
“Moni voi kysyä perustellustikin, että onkohan toiminta ollut samanlaista kautta vuosien. Mutta pitäisi olla jokin perusteltu epäily, että jossain yksittäisessä asiassa olisi menetelty väärin”, apulaispoliisipäällikkö Heikki Kopperoinen sanoo.
“Kaikkien tapausten avaaminen on mahdotonta.”
Myös muiden Aarnion rikoskumppaneiden tuomiot muuttuivat hovissa.
Seija Kortekallio-Lammen syyte hasistynnyrien maahantuonnin järjestelemisestä hylättiin. Hänen tuomionsa aleni seitsemästä vuodesta kahteen vuoteen. Vankeus tuomittiin ehdottomana.
Mari Romanon kohdalla hylättiin syyte neljän hasiskilon levittämisestä. Hänen tuomionsa aleni kahdella kuukaudella kolmeen vuoteen.
Molempien katsottiin syyllistyneen muihin huumausainerikoksiin, joista osa oli törkeitä.
Aarnion syytteistä hylättiin yksi törkeästä huumausainerikoksesta, kolme virkarikossyytettä sekä kaksi syytettä yllytyksestä virkarikokseen.
Rikokset, joista hänet tuomittiin, ovat hovioikeuden mukaan erittäin vakavia ja osoittivat poikkeuksellista häikäilemättömyyttä.
Vanhoista tapauksista on avattu toistaiseksi yksi, ruotsalaisen Volkan Ünsalin palkkamurhaa koskeva tutkinta vuodelta 2003.
Keskusrikospoliisi alkoi selvittää vuonna 2015, liittyivätkö Aarnio ja Keijo Vilhunen tapaukseen. Murhasta tuomittiin neljä miestä elinkautisiin vankeusrangaistuksiin vuonna 2005. Tuolloin kumpaakaan ei syytetty.
Nyt poliisi epäilee, että Aarnio oli tietoinen murhasuunnitelmasta muttei tehnyt mitään estääkseen sen. Myös Vilhusta epäillään nyt Ünsalin murhasta.
Tapauksen esitutkinta valmistui huhtikuussa, ja asia on syyteharkinnassa.