Jari Aarnio sai 10 vuoden vankeustuomion 22 rikoksesta – ilmoittautuu vankilaan heti

Käräjäoikeuden mukaan Jari Aarnio sotki huumetynnyreiden maahantuonnin tutkintaa ja pyrki estämään paljastumisensa.
Kotimaa 29.12.2016 14:16

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio ja hänen asianajajansa Riitta Leppiniemi Aarniota koskevan huume- ja virkarikosjutun oikeudenkäynnissä Helsingin käräjäoikeudessa 8. maaliskuuta 2016. © ANTTI AIMO-KOIVISTO / Lehtikuva

Törkeät huumausainerikokset liittyvät kuuden hasistynnyrin maahantuonnin ja levittämisen järjestelyyn vuosina 2011–2012. Käräjäoikeuden mukaan Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio oli toiminnassa keskeinen henkilö ja syyllistyi viiteen törkeään huumausainerikokseen.

Aarnio tuomittiin näistä rikoksista ja 17 muusta rikoksesta kymmenen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Huumerikosten lisäksi Aarnio sai tuomion muun muassa törkeästä todistusaineiston vääristelemisestä, oikeudenkäynnissä kuultavan uhkaamisesta ja viidestä törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä.

Tuomiossa on otettu huomioon täysimääräisesti Helsingin hovioikeuden syyskuussa langettama kolmen vuoden vankeusrangaistus niin sanotussa Trevoc-jutussa. Aarnio määrättiin vangittavaksi heti.

Aarnion asianajajan Riitta Leppiniemen mukaan tuomiosta valitetaan hovioikeuteen. Aarnio kuitenkin ilmoittautuu jo nyt vankilaan rangaistusta suorittamaan.

Jari Aarnio kiistää edelleen syyllistyneensä rikoksiin.

Aarnio tuomittiin myös menettämään valtiolle rikoksesta saamansa hyöty, yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa ja kiinteistö Porvoossa.

Helsingin käräjäoikeuden mukaan Aarnio toimi ennen kiinnijäämistään 11. marraskuuta 2013 monin eri tavoin sotkeakseen lähes 800 kilon hasistynnyrien maahantuonnin tutkintaa. Hän myös pyrki estämään muiden hasistynnyreihin osallisten henkilöiden paljastumisen.

Tuomiossaan käräjäoikeus arvioi, että Aarnio oli keskeinen henkilö hasistynnyrien maahantuonnissa ja levittämisen järjestämisessä.

Käräjäoikeuden kolmen tuomarin antama tuomio oli yksimielinen. Päätöksestä vastasivat samat tuomarit, jotka jakoivat tuomiot niin sanotussa Trevoc-jutussa.

Käräjäoikeus: Puhelimien käyttäjä eli ”Pasilan mies” oli Aarnio.

Tapahtumien taustalla on muun muassa huumetynnyrijuttuun liittynyt Helsingin huumepoliisin ja keskusrikospoliisin yhteisoperaatio, jonka tutkinnassa syntyi erimielisyyksiä.

Vuonna 2012 järjestettiin useita kokouksia, joissa pyrittiin sopimaan tutkinnan järjestelyistä. Saman vuoden keväällä KRP aloitti kyselyt Helsingin huumepoliisilta ”Pasilan miehestä”, jonka uskottiin olevan tynnyrijutun päätekijä.

Nyt ratkaistu syytekokonaisuus perustuu siihen väitteeseen, että Aarnio oli selvittämättä jäänyt ”Pasilan mies”. Aarnion puolustuksen mukaan KRP:n selvittämät lukuisat puhelimet olivat Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminnassa käyttämiä puhelimia.

Käräjäoikeus kuitenkin hylkäsi Aarnion selvityksen. Arvion mukaan syytteen tueksi esitetty näyttö on hyvin selvä. Asiassa ei ole jäänyt epäilyä siitä, että puhelimien käyttäjä eli ”Pasilan mies” oli Aarnio.

Törkeä virkarikos liittyy niin sanotun anonymisaattorin testaamiseen. Laitteen avulla voidaan muuttaa kahden puhelimen välisen teleliikenteen teletietoja. Aarnio pyrki laitteesta kertomalla vaikuttamaan siihen, miten ”Pasilan miehen” puhelimien luotettavuutta arvioidaan ja siten haittaamaan tutkintaa ja estämään oman huumausainerikoksensa paljastumisen.

Oikeus arvioi myös Aarnion selitystä runsaalle käteisen rahan käytölleen sekä hänen rakennustyömaaltaan Porvoossa löydetylle rahakätkölle. Oikeus ei pitänyt uskottavana sitä, että Aarnio olisi saanut 447 000 euron suuruisen palkkion edesmenneeltä liikemieheltä vuonna 2002.

Mikään asiassa esitetty seikka ei myöskään tukenut Aarnion väitettä siitä, että rahakätkö voisi olla lavastus.

Myös entinen United Brotherhoodin johtohahmoihin kuulunut henkilö ja niin sanottu ”Malmin nainen” sekä kolmas henkilö tuomittiin törkeistä huumausainerikoksista pitkiin vankeusrangaistuksiin.

 

Jari Aarnioon kohdistuneen rikostutkinnan käynnisti entinen helsinkiläinen prostituoitu, joka kävi alkuvuonna 2013 sisäministeriön oikeusyksikössä kertomassa erilaisia Aarnioon liittyviä asioita. Juttu siirrettiin valtakunnansyyttäjänvirastoon, joka käynnisti esitutkinnan.

Pian esille nousivat rahaepäselvyydet seurantalaitteita valmistaneen Trevoc-yhtiön kanssa, kun tutkintaryhmä sai haltuunsa Aarnion tilitietoja. Aarnio otettiin kiinni kotipihaltaan 11. marraskuuta 2013 epäiltynä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Joulukuussa 2013 Aarniota alettiin epäillä myös törkeistä huumausainerikoksista.

Aarnio istui tutkintavankeudessa kaksi vuotta ja vapautui 25. marraskuuta 2015.

 

Jo syyskuussa 2016 Helsingin hovioikeus tuomitsi Aarnion Trevoc-jutussa kolmen vuoden vankeuteen. Aarnion katsottiin toimineen kaksoisroolissa valmistellessaan Trevocin seurantalaitteiden hankintaa Helsingin poliisilaitokselle. Samaan aikaan Aarniolla oli oma, tai ainakin hänen edustamansa tahon taloudellinen intressi Trevocissa.

Hän sai tuomion törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä, törkeästä petoksesta ja törkeästä lahjuksen vastaanottamisesta sekä rekisterimerkintärikoksesta.

Aarnio valitti tuomiosta marraskuussa ja haki valituslupaa korkeimmasta oikeudesta, joka parhaillaan pohtii luvan myöntämistä. Tämän vuoksi hovioikeuden tuomio on toistaiseksi täytäntöönpanokiellossa.

 

Jari Aarnio tuomittiin myös lukuisista muista rikoksista, kuten tietovuodosta.