Jacob Söderman: Finnair-johtajan asuntokauppa oli korruptiota

Kotimaa 17.2.2012 13:00

Korruptio ei välttämättä ole laitonta, mutta suomalainen eliitti ei aina piittaa kohtuudesta, sanoo entinen laillisuusvalvoja Jacob Söderman. Hän arvostelee myös Stefan Wallinin ja Janne Gallen-Kallela-Sirénin toimintaa.

”Suomessa päättäjät sallivat usein itselleen etuja, jotka eivät ole puolustettavissa”, sanoo Jacob Söderman. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Korruptio, jääviys ja moraali ovat hallinneet keskustelua Suomessa viime viikkoina. Tunteita ovat erityisesti nostattaneet Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen, puolustusministeri Stefan Wallinin (r) sekä Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin toiminta.

Finnairin Mika Vehviläinen nousi otsikoihin, kun kävi ilmi, että hän oli myynyt asuntonsa eläkeyhtiö Ilmariselle 1,8 miljoonalla eurolla ja jäänyt asuntoon vuokralaiseksi. Työsuhdeasunnon vuokran maksaa Finnair. Ilmarisen toimitusjohtaja Harri Sailas johtaa puhetta Finnairin hallituksessa. Vehviläinen taas istuu Ilmarisen hallintoneuvostossa.

Ministeri Stefan Wallinin toiminta herätti kysymyksen jääviydestä, kun hän oli mukana hallituksessa päättämässä varuskuntien lakkauttamisista. Dragsvikin ruotsinkielinen joukko-osasto säästyi kirveen iskulta. Myöhemmin kävi ilmi, että Wallin kuuluu Dragsvikissa toimivan Uudenmaan prikaatin kiltaan. Asiasta jätettiin oikeuskanslerille tutkintapyyntö.

Kohua on nostattanut myös museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirénin toiminta Guggenheim-museohankkeen yhteydessä. Hän lähti mukaan jäseneksi Guggenheim-säätiön hallituksessa istuvan Carl-Gustaf Ehrnroothin Ekoport-yhtiöön, joka on erikoistunut ongelmajätteen keruuseen. Samaan aikaan Gallen-Kallela-Sirén oli Guggenheim-hankkeen Helsingin pääneuvottelija.
Hänen jääviyttään selvittää apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin.

Oikeustieteen lisensiaatti ja eduskunnan entinen oikeusasiamies Jacob Söderman, miten moitittavana pidätte Finnairin toimitusjohtajan Mika Vehviläisen asuntojärjestelyjä?

”Mikäli julkisuudessa olleet tiedot Finnairin ja Ilmarisen toiminnasta pitävät paikkansa, kyse on korruptiosta. Se saattaa olla hyvän hallintotavan vastaista ja pahimmassa tapauksessa jopa lainvastaista. Tämä on yhteiskunnan kannalta toimintaa, jota valtioneuvoston ei pitäisi hyväksyä. Toisen yhtiön peruspääoma on saatu verorahoista ja toisen yhtiön eläkemaksut kerätään veroluonteisesti.”

Onko korruptio laitonta?

”Korruptio-sanaa ei esiinny Suomen laissa ollenkaan. Ensimmäisen kerran se on virallisesti esillä nykyisessä hallitusohjelmassa. Korruptiossa on kyse siitä, että henkilö jolla on virka-asema tai vaikutusvaltaa elinkeinoelämässä, väärinkäyttää sitä itsensä tai jonkun toisen hyväksi. Se ei välttämättä ole laitonta, mutta useammin hyvän hallintotavan vastaista.”

Entäs poliitikot, eikö eduskuntaan valitun Stefan Wallinin nimenomaan pitäisi ajaa äänestäjiensä asioita ja käyttää valtaansa heidän hyväkseen?

”Kyseessä on eri asia, koska Wallin ei saa itselleen henkilökohtaista hyötyä siitä missä varuskunnat sijaitsevat. Säännöksiä ei ilmeisesti ole rikottu. Mutta olisi ollut viisasta, että Wallin olisi eronnut Uudenmaan prikaatin killasta siksi ajaksi, kun hän toimii puolustusministerinä.”

Onko Janne Gallen-Kallela-Sirénin toiminta Guggenheim-museohankkeen yhteydessä ollut sopivaa?

”Hän on virkamies, joka ei saisi käyttää virka-asemaansa siihen, että edistää jonkun asiaa. Olisi ollut parempi, että hän olisi antanut hankkeelle sysäyksen ja muut puolueettomat ihmiset olisivat tehneet selvitykset. Hänen sidonnaisuutensa ja ystävyytensä Guggenheimin hallituksen jäsenen kanssa ovat senlaatuisia, että hän ei saisi edistää hanketta omana virka-asianaan.
Näyttää siltä, että puurot ja vellit ovat menneet pahasti sekaisin. Hän itse kokee hankkeen myönteisenä, mutta Helsingin kaupungilla on miljoonia pelissä. Se vaatisi puolueettoman valmistelun.”

Koskevatko liike-elämää samat eettiset ja moraaliset säännöt kuin politiikkaa?

”Suomessa päättäjät sallivat usein itselleen etuja, jotka eivät ole puolustettavissa. Sekä liike-elämässä että politiikassa säädyllisyyden, kohtuuden ja sääntöjen noudattaminen olisi pitkän päälle tavattoman hyödyllistä. Monessa yrityksessä korostetaankin nykyisin hyvän hallinnon merkitystä.”

Onko yritysjohtajilla velvollisuus noudattaa eettisiä ja moraalisia periaatteita?

”He itse katsovat, että periaatteet koskevat heitä ja että he noudattavat esimerkiksi hyvää hallintotapaa. Mutta välillä tapahtuu selviä ylilyöntejä ja syntyy kyltymätön into syödä omasta kuormasta. Ahneus voittaa.”

Onko läpinäkyvyyden kannalta esimerkiksi ongelmallista, että isot kauppaketjut saavat kunnissa hyviä liiketiloja ja tonttimaita? Ovatko kuntapäättäjien ja yritysten välit liian likeiset?

”Kun päättäjät ovat saaneet esimerkiksi autokaupoista tuntuvia alennuksia, niin kyllä se haiskahtaa pahalle, jos on samalla mukana tekemässä kaupparyhmää koskevia päätöksiä.”

Toimiiko Suomessa hyvä veli -verkosto, joka vaikuttaa päätöksiin liike-elämässä ja politiikassa?

”Meillä on yhteiskunnassamme eliitti, joka ei aina piittaa kohtuudesta tai säädyllisyydestä. Esimerkiksi talvimyrskyjen aikaan kymmenet tuhannet ihmiset olivat ilman sähköjä ja jotkut jopa viikkoja. Samaan aikaan lehdissä kerrottiin Fortumin johdon satumaisista palkkioista. VR taas on toiminut jo kaksi talvea todella huonosti ja toteutti sekavan maksu-uudistuksen. Pian VR:ssä päätettiin nostaa johtajien palkkoja asianomaisen ministerin ihmetellessä vieressä.”

”Ruotsissa ja Englannissa johtajien ylimääräisiä bonuksia ja etuisuuksia on jouduttu vähentämään tuntuvasti esimerkiksi pankkisektorilla julkisen närkästymisen ja voimakkaan yleisen mielipiteen vuoksi. Tämä on meillä vasta edessä.”