Jääkiekon MM-kisat: Suomen kaikki maalivahdit twiittaavat

Kotimaa 8.5.2013 13:39

Sosiaalisessa mediassa murskattiin viime vuonna jääkiekon MM-kisojen järjestelyt täysin.

Lippujen hinnat saivat suomalaiset kiekkofanit raivoihinsa, ja keskustelun sisältö ja sävy erilaisilla keskustelupalstoilla ja sivustoilla oli osittain julkaisukelvotonta. Suurimmat loat niskaansa sai Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola eikä kritiikki vaimentunut, vaikka lisänimen Greedy Bird saanut Kummola pahoitteli asiaa moneen otteeseen.

Reaktiot sosiaalisessa mediassa olivat näyttävästi esillä jo kisojen aikana, mutta nyt tapahtumia tukee myös konsulttiyritys PricewaterhouseCoopersin (Pwc) tekemä raportti. Kisojen taloudellisten vaikutusten lisäksi katsauksessa tarkasteltiin keskusteluja sosiaalisen median kanavilla, kuten Twitterissä, Jatkoaika- ja Suomi24-sivustoilla sekä Iltalehden keskustelupalstalla. Analyysiä varten seurattiin myös useita blogikirjoituksia.

Tuloksen mukaan yli 90 prosenttia keskustelusta ja kirjoittelusta oli sävyltään negatiivista.

Pwc:n yritysvastuupalveluiden johtajan Sirpa Juutisen mukaan raportti osoittaa, että vastaavien tapahtumien taloudellisessa suunnittelussa pitää huomioida myös siihen liittyvät sosiaaliset tavoitteet.

”Sosiaalisen median nousu ihmisten mielissä luotettavana tiedonlähteenä on noussut vuosina 2011-2012 yli 75 prosenttia. Tämän vuoksi sillä mitä sosiaalisessa mediassa puhutaan voi olla isoja yleistä mielipidettä muokkaavia vaikutuksia. Aiheisiin myös viitataan yhä useammin perinteisessä mediassa”, Juutinen sanoo.

Hänen mukaansa kommentointi somessa on usein kärjistynyt kuva siitä miten asioihin suhtaudutaan. Kantaa otetaan vahvasti, ihmiset ilmaisevat itseään melko yksipuolisesti ja pohdiskelu on joko-tai-tyyppistä.

”Jos ajatellaan, että sosiaalisessa mediassa jaettavilla mielipiteillä on vaikutusta yleisempään mielipiteenmuodostukseen, tällaisten tapahtumien järjestäjien pitää ottaa some huomioon. Pitää olla proaktiivinen ja yrittää ennakoida millaiset asiat saattavat nousta esille”, Juutinen toteaa.

Twiittaavat maalivahdit

Tänä vuonna MM-kisojen yhteydessä ei ole syntynyt vastaavanlaista kohua. Esimerkiksi liput on nyt hinnoiteltu maltillisemmin. Tarjolla on myös perhelippuja. Keskustelu onkin pyörinyt ottelujen ja pelaajien ympärillä.

Jääkiekkoliiton tiedottajan ja sosiaalisen median palveluja kehittävän Jukka Raittilan mukaan viime vuodesta opittiin ainakin se, että sosiaaliselle medialle ei voi asettaa suitsia suuhun. Kuten ei muullekaan medialle.

”Kun keskustelu viime kisoissa lähti liikkeelle lumipallo-periaatteella, sitä ei voinut pysäyttää. Tänä vuonna lähtökohta ja periaate oli tarjota faneille kanavissamme somessa runsaasti mielenkiintoista tavaraa. Tätä kautta pyrimme luomaan seuraajille positiivisen kisatunnelman”, Raittila kertoo.

”Käytännössä päätimme aktivoitua entistä enemmän Facebookissa ja Twitterissä. Tuotamme niihin paljon tavaraa ja järjestämme faneille kilpailuja sekä pyrimme muutenkin interaktiivisuuteen. Emme pyri mitenkään muuttamaan tai kontrolloimaan keskustelunaiheita.

Hänen mukaansa tärkeä tavoite on myös yrittää tuottaa kanavien seuraajille materiaalia kulissien takaa. Ajatuksen toimivuudesta saatiin hyviä kokemuksia jääkiekon naisten MM-kisoista.

”Kisojen ajaksi Saija Tarkki ja Emma Terho ottivat käyttöön liiton virallisen Twitter-tilin @leijonat, jonne he laittoivat paljon kuvia ja päivityksiä joukkueen arjesta. Ne herättivät runsaasti mielenkiintoa.”

Suomen miesten tämänhetkisessä kisaryhmässä on myös joitakin twiittailijoita. Joukkueen kaikki kolme maalivahtia Antti Raanta (@AnttiRaanta), Joni Ortio (@JoniOrtio) ja Atte Engren (@Atte35) twiittaavat ahkerasti ja hauskasti. Myös puolustaja Sami Lepistö (@SamiLepisto, 26 895 seuraajaa) päivittää tiliään säännöllisesti.

Jääkiekkoliitolla on käytössään kisojen virallinen Facebook-sivusto. Lisäksi se tuottaa runsaasti sisältöä Facebookin Leijonat-sivulle. Sivu on epävirallinen, koska se on yksityishenkilön perustama. Leijonat.fi puolestaan on Jääkiekkoliiton oma verkkosivusto, jossa on muun muassa maajoukkueeseen liittyviä uutisia.

Tämän lisäksi materiaalia tuotetaan englanninkielisille Facebook-kisasivuille. Myös kisojen Twitter-sivut on tehty englanniksi.

Leijonien Facebook-sivuilla on noin 320 000 seuraajaa. Twitterissä seuraajamäärä on kaksinkertaistunut runsaaseen 10 000 henkilöön.