Jääkiekon maailmanmestari: Pojat taitotreeneihin kesken koulupäivän – ”Urheilun ehdoin enemmän”

Suomi-kiekon menestysopit kiinnostavat jo Yhdysvalloissa.
Kotimaa 20.9.2016 12:40

13-vuotiaita jäällä. Arkistokuva. © TIMO JAAKONAHO / Lehtikuva

”Laukaus! Loistavaa!”

Valmentajan ääni kaikaa kylmässä jäähallissa Tampereen Kaukajärvellä. Kello on puoli yhdeksän aamulla. Kahdeksannen luokan pojat viettävät liikuntatuntia pelaamalla jääkiekkoa.

Harjoitusten jälkeen pukukopista astuu hikinen mies tuttu virne kasvoillaan.

Mika Nieminen, vuoden 1995 jääkiekon maailmanmestari, on Tapparan taitovalmentaja. Pesti ulottuu vuoteen 2018, pääosan palkasta maksaa Jääkiekkoliitto.

”Minun tärkein tehtäväni on opettaa maalintekoa.”

Nieminen tunnettiin aktiivivuosina Leijonien juonikkaana hyökkääjänä. Hän harhautteli, kikkaili ja iski maaleja.

”Harjoituksessa maali pitää tehdä täysillä, keskittyä joka laukaukseen, vaikka ei olisi maalivahti maalillakaan.”

Suomi menestyi arvokisoissa kauan joukkueena – ja maalivahtipelillä. 2010-luvulla on alettu koulia taas taitavia hyökkääjiä ja puolustajia.

Avainteemana on yksilöllinen valmennus.

Taitovalmentaja Mika Nieminen keskittyy harjoituttamaan 10–14-vuotiaita poikia. Juuri tuo vaihe on taidon oppimisen herkkyysikä.

”Aamujäitä tarvittaisiin lisää”, Nieminen sanoo.

”Se on paras aika opettaa yksilöitä. Iltajäillä harjoitellaan enemmän joukkueen ehdoin.”

 

Tilanne on nurinkurinen.

Toisaalta jääajoista on pulaa. Pieniä tamperelaisjunioreita kuskataan Hämeenkyröön, Orivedelle ja Lempäälään. Toisaalta pienet hallit saattavat olla tyhjillään keskellä päivää.

Kaukajärven Sentterissä olisi tänään vapaita vuoroja aamuyhdeksästä puoli kolmeen iltapäivällä.

”Olisi liiton palkkaama valmentaja ja tyhjä jää”, Nieminen kuvaa.

Aikoinaan hän harjoitteli ulkojäillä omin päin, jopa seitsemän tuntia päivässä. Nyt etelän talvet ovat niin lyhyitä ja leutoja, että jääkiekko on lähes kokonaan hallilaji.

Taitovalmentaja Nieminen toivoo, että jo nuoret kiekkopojat pääsivät aamujäille.

”Toivon, että mentäisiin enemmän urheilun ehdoin, että pojat voisivat käydä harjoituksissa myös koulupäivän aikana.”

 

Yksilöllinen valmennus on alkanut näkyä kaukalossa.

Tänä kesänä peräti kolme suomalaisnuorta ylsi NHL:n varaustilaisuudessa viiden parhaan joukkoon. Molemmat pikkuleijonien joukkueet voittivat nuorten maailmanmestaruuden.

Nyt Suomen kiekko-opit kiinnostavat ympäri maailmaa.

”Viimeisen puolen vuoden aikana on tullut paljon yhteydenottoja”, kertoo Jääkiekkoliiton junioripäällikkö Kalle Väliaho.

Hiljattain Hämeen aluekoordinaattori Olli Savikko vieraili luennoimassa jääkiekon suurmaassa, Yhdysvalloissa.

Suomen vahvuus on seurojen yhteistyö. Esimerkiksi liiton palkkaamat 25 taitovalmentajaa kiertävät myös maaseudun halleissa.

”Isot seurat auttavat pieniä seuroja kehittymään. Tietoa jaetaan, ei pimitetä”, Väliaho sanoo.

”Yhteistyö takaa, että jokaisella pelaajalla on mahdollisuus kehittyä riippumatta asuinpaikasta.”

Toinen iso oppi on omaehtoisen liikunnan tärkeys. Lapsia kannustetaan harrastamaan useita lajeja.

”Lasten oheisharjoittelussa korostuvat monipuoliset liikuntataidot”, Väliaho sanoo. ”Ne ovat perusta kiekon lajitaitojen oppimiseen.”

 

Onko Tapparan B-juniori Patrik Puistola parempi kuin Patrik Laine? Lue juttu täältä.