Isä ei muista, mutta ehkä minä muistan

Nykyiset nelikymppiset voivat säästyä Alzheimerin taudilta. Sairauteen löytyy lähes varmasti ennaltaehkäisevä hoito 20 vuodessa.

Tiede 12.10.2018 06:00
Teksti Lassi Lapintie

Alzheimerin tauti näkyy yli 60-vuotiaan potilaan aivoista otetuissa magneettikuvissa. © SCIENCE PHOTO LIBRARY / MV-PHOTOS

Cambridgen ja Lundin yliopiston tutkijat ovat kehittäneet uuden teoreettisen mallin, kuinka Alzheimerin taudin lääkkeitä voisi kehittää.

”Tämä on ensimmäinen ehdotettu järjestelmällinen tapa hyökätä Alzheimerin taudinaiheuttajia vastaan”, professori Michele Vendruscolo kertoo Cambridgen yliopiston tiedotteessa. Artikkeli julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -tiedejulkaisussa 24. syyskuuta.

”Nykyisin, kun taudinaiheuttaja on tunnistettu, olemme pystyneet kehittämään strategian, jolla lääkitys voidaan kohdistaa näihin myrkyllisiin hiukkasiin”, professori Vendruscolo sanoo.

Alzheimerin aiheuttajana pidetään haitallisia proteiineja, jotka kertyvät aivoihin. Alzheimer-tutkimuksen päätavoitteena on nähty rokotteen tapaan toimiva lääkitys, joka ennalta suojaisi aivoja näiltä proteiineilta.

Tässä ei ole vielä onnistuttu, mutta tutkijat väittävät, että uuden teoreettisen mallin avulla voidaan mahdollisesti luoda lääkemolekyylejä, jotka toimisivat Alzheimerin aiheuttajan vasta-aineena.

Tutkijaryhmän mukaan heidän menetelmällään kehitetyt lääkkeet olisivat valmiita testattavaksi ihmisillä jo kahden vuoden päästä.

 

Suomalaiset tutkijat suhtautuvat varauksella uuteen tutkimukseen.

”Tiedote on rankasti yliampuva ihan joka suhteessa. Ihmettelen, että ovat tällaisen päästäneet maailmalle”, sanoo translationaalisen neurotieteen professori Heikki Tanila Itä-Suomen yliopistosta. Tanila johtaa muistin neurobiologian tutkimusryhmää.

Samassa yliopistossa työskentelee Alzheimerin taudin molekyyligenetiikan tutkimusryhmää johtava kudos- ja solubiologian professori Mikko Hiltunen.

”Tämän tyyppisiä artikkeleita tulee aika usein. Se, mitä he esittävät, on mielenkiintoinen uusi tapa jalostaa jo olemassa olevia tuotteita paremmiksi. Mitään radikaalia ratkaisua tässä ei tarjota”, Hiltunen kertoo.

Cambridgen ja Lundin yliopistoissa tehty työ voi kuitenkin suomalaistutkijoiden mukaan auttaa kehittämään lääkkeitä myös muihin tauteihin, joissa aivoihin kertyy haitallisia proteiineja. Tällaisia ovat muun muassa Parkinsonin ja Huntingtonin taudit.

”Jo kymmenen vuoden sisällä markkinoilla alkaa olla uusia lääkkeitä, jotka ainakin hidastavat taudin etenemistä.”

Väestön ikääntyessä Alzheimerin taudin ja dementian arvellaan lisääntyvän entisestään erityisesti länsimaissa.

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2016 dementiaan – jonka yleisin aiheuttaja on Alzheimerin tauti – kuoli lähes 9 200 suomalaista. Dementiaan kuolleiden määrä on yli kaksinkertaistunut vuosikymmenessä.

Suomalaiset tutkijat ovat lähes varmoja siitä, että 20 vuoden päästä Alzheimerin tautiin on olemassa tehokkaita ennaltaehkäiseviä hoitoja ja tautiprosessiin päästään pureutumaan jo oireettomassa vaiheessa. Pitkälle edennyttä tautia ei kuitenkaan pystytä pysäyttämään.

Nykyisin kuusissakymmenissä olevien näkymät ovat vielä heikot, sillä uusien hoitojen tullessa saataville tauti on voinut edetä liian pitkälle.

”Nelikymppiselle voisin sanoa pitäväni todennäköisenä, että kun hän on kuudenkymmenen iässä, meillä on paljon keinoja vaikuttaa taudin etenemiseen. Kuusikymppisellä tauti on ani harvoin vielä oireilevassa vaiheessa”, professori Heikki Tanila sanoo.

Myös professori Mikko Hiltunen on optimistinen.

”Jos meillä ei 20 vuoden päästä ole jonkinlaista lääkinnällistä keinoa, niin olemme epäonnistuneet todella pahasti. Jo kymmenen vuoden sisällä markkinoilla alkaa olla uusia lääkkeitä, jotka ainakin hidastavat taudin etenemistä.”

 

Alzheimerin taudin molekyylikemia alkoi avautua tutkijoille 1980-luvulla. Kaiken pahan alku ja juuri on beeta-amyloidiksi kutsuttu proteiininpätkä. Alzheimerin tautiin sairastuvalla beeta-amyloidi kertyy aivoissa amyloidiplakiksi, joka laukaisee taudin oireita aiheuttavan vaiheen.

1990-luvulla havaittiin tau-niminen proteiini.

”Beeta-amyloidi on siemen, tau-proteiini räjähde, joka tekee tuhoa aivokudoksessa”, Mikko Hiltunen sanoo.

Löydöt eivät kuitenkaan ole poikineet markkinoille asti päässyttä lääkettä.

”Monet lääkkeet laskevat beeta-amyloiditasoja, mutta niillä ei saada lopputulosta sellaiseksi kuin haluaisimme eli että potilaan muisti ja kognitiivinen kapasiteetti paranisivat.”

Valtavana edistysaskeleena pidettiin 1990-luvun lopulla tehtyä rokotetutkimusta. Hiirille annettiin beeta-amyloidien vasta-aineita, jotka estivät plakin muodostumisen. Kun samaa yritettiin ihmispotilailla, potilaat kehittivät vaikean aivotulehduksen.

”Se oli tieteellinen läpimurto, mutta kliininen fiasko”, sanoo Heikki Tanila.

”Kävi ilmi, että kun ihminen rokotetaan sellaista proteiinia vastaan, jota elimistö tuottaa paljon, voi käynnistyä hallitsematon tulehdusreaktio.”

 

Taudin hoidossa merkittävin ongelma on diagnoosin tekeminen liian myöhään.

”Siinä vaiheessa, kun kliininen diagnoosi saadaan, aivojen hippokampuksen tilavuudesta 40 prosenttia on hävinnyt”, Heikki Tanila sanoo. ”Kriittiseltä aivoalueelta siis lähes puolet on poissa.”

Tuho alkaa pieneltä alalta ja leviää laajemmalle ja laajemmalle, vähän kuin metsäpalo, Tanila vertaa.

”Ei me niitä palaneita puita saada takaisin, mutta voidaan estää palon leviäminen terveelle alueelle.”

Tulevaisuudessa ennaltaehkäisevällä lääkkeellä pyritään vaikuttamaan tautiin ennen hermosolujen kuolemaa.

Nykytiedon valossa oireiden alkamista edeltää jopa 20 vuoden esivaihe, jolloin beeta-amyloidia alkaa kertyä. Lääkitys pitäisi aloittaa jo silloin, mutta taudin varmasti havaitsevaa verikoetta ei ole ja massojen seulontaan aivokuvaukset ovat liian kalliita.

Ennaltaehkäisevän lääkityksen pitäisi myös olla erittäin turvallista, jotta sitä uskallettaisiin antaa suurille joukoille verenpainelääkkeiden tapaan.

 

Vaikka Alzheimerin tautia ei voisi pysäyttää, taudin etenemisen hidastaminen voi ratkaista ongelman. Silloin riskiryhmässä olevat ehtivät kuolla vanhuuteen ennen vakavaa sairastumista.

”Joistakin islantilaisista on löydetty mutaatio, joka vähentää beeta-amyloidin tuotantoa kolmanneksella”, Heikki Tanila kertoo.

Mutaatiota on tavattu kaikissa Pohjoismaissa, myös Suomessa.

”Se on viikinkien mukana tullut, eli jotain hyvääkin toivat.”

Näyttää siltä, että mutaation kantaja ei saa tautia elinaikanaan. Jos riskipotilaiden beeta-amyloidin tuotantoa voitaisiin vähentää vastaavalla tavalla varhaisessa vaiheessa, se antaisi elinikäisen suojan tautia vastaan.

Sisältö