Ilkka Kanerva puolustusmenojen leikkaamisesta: ”Ei täysin riskitöntä”

Kotimaa 11.2.2012 13:01

ilkka kanervaVaruskuntaverkkoon on tulossa raju karsinta. Uhkaisiko 6-7 varuskunnan lakkauttaminen tai yhdistäminen Suomen puolustuskykyä, puolustusvoimauudistusta käsittelevän parlamentaarisen työryhmän puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok)?

”Ei uhkaisi sodan ajan tilanteessa. Puolustusvoimien suorituskyky riippuu osin siitä, minkälaiset valmiudet varusmiehet saavat palvelusaikanaan. Ratkaisevaa ei ole se, millä paikkakunnalla koulutusta annetaan. Ratkaisevaa on toimintakyky eli korkeatasoinen koulutus ja kunnollinen varustelu.”

Varuskuntien sulkeminen herättää kuitenkin aluepoliittisia jännitteitä, jotka heijastunevat hallitusyhteistyöhön.

”Ikäluokat pienenevät, eikä jokaiseen varuskuntaan riitä varusmiehiä. Hallituksen on kyllä syytä varautua tukemaan äkillisen rakennemuutoksen mallilla joitakin varuskuntansa menettäviä paikkakuntia.”

Puolustusmenoihin tehdään tämän vaalikauden aikana 10 prosentin, vuositasolla noin 200 miljoonan euron leikkaukset. Onko maan turvallisuus oikea säästökohde?

”Onhan tämä vastenmielistä. Kyllä tässä pientä riskiä otetaan, koska reserviläisten koulutus uhkaa väliaikaisesti kärsiä kertausharjoitusvuorokausien tilapäisesti laskiessa. Puolustusvoimauudistusta tehdään kuitenkin siksi, jotta niukkenevat varat ja toiminta ovat sopusoinnussa. Tätä uudistusta on valmisteltu jo vähintään puoli vuosikymmentä. Säästötarve nopeuttaa uudistuksen toteuttamista. Toki myös muiden hallinnonsektoreiden tulee kantaa osansa säästötalkoista.”

Kykeneekö Suomi jatkossakin ylläpitämään aluepuolustusta eli puolustamaan koko aluettaan vai siirtyykö painopiste strategisiin kohteisiin tehtävien iskujen torjuntaan?

”Ei ole kyse joko-tai-asetelmasta. On aivan selvä, että pidämme kiinni toimivasta ja tehokkaasta aluepuolustusjärjestelmästä. Seuraamme tietysti myös turvallisuusympäristömme muutoksia. Emme voi jättää ovea auki sille, että isku johonkin strategisesti merkittävään kohteeseen olisi toteutettavissa.”

Koko maan puolustaminen on siis mahdollista myös niukentuvilla resursseilla?

”Koko maata on puolustettava, ehdottomasti. Nyt ei riisuta puolustusvoimia, vaan keskitytään ydintoimintojen ja suorituskyvyn ylläpitämiseen, jopa parantamiseen. Juuri siksi kevennämme hallintoa, esimerkiksi varuskunta- tai sotilasläänirakennetta. Vastaavasti lisätään kouluttajien määrää perusyksiköissä.”

Miten käy yleisen asevelvollisuuden?

”Yleinen asevelvollisuus on suomalaisen yhteiskunnan keskeinen periaate. Siitä ei ole tarkoitus luopua. Se on kustannustehokas järjestelmä.”

Suomi pienentää reserviään 350 000 sotilaasta 250 000 sotilaaseen. Eikö ole hälyttävää, että jopa Ruotsin puolustusministeri Sten Tolgfors on ilmaissut huolensa Suomen puolustuskyvystä?

”Tervetuloa tutustumaan Suomen puolustusvalmiuteen ja Suomen historiaan. Suorituskykyähän tässä yritetään nostaa.”

Johtaako säästökuuri joko Suomen Nato-jäsenyyteen tai eurooppalaisen ja pohjoismaisen puolustusyhteistyön tiivistämiseen?

”Suomi jatkaa Naton rauhankumppanuusohjelmassa, mutta hallitusohjelma asettaa lukon jäsenyysneuvottelujen valmistelulle. Kaluston Nato-yhteensopivuus on meille kyllä strateginen kysymys. Se on vaikkapa ilmavoimiemme ydinkysymyksiä. Pohjoismaista yhteistyötä olen valmis lisäämään vahvasti. Eurooppalaisittain on ongelmallista, ettei tunnuta tiedettävän, pyritäänkö yhteiseen puolustukseen, huippuunsa viritettyyn sotilaalliseen kriisinhallintaan vai siviilikriisinhallintaan. EU:n taisteluosastojen konseptikaan ei ole valmis.”

Kuva Pekka Nieminen