Ihminen on oman hyvinvointinsa paras asiantuntija – Päättäjät: antakaa ihmisten itse valita, mitä he elämässään arvostavat

Essee: Talousmittarit eivät toimi hyvinvointimittareina Suomen kaltaisissa yhteiskunnissa, kirjoittaa Frank Martela Kanava-lehdessä.
Kotimaa 10.9.2020 07:27
Frank Martela
Ihmisiä uimarannalla. Kuvituskuva.
Ihmisiä uimarannalla. Kuvituskuva. © Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kun hyvinvointimittareita rakennetaan, olisi ylimielistä sivuuttaa ihmisten oma kokemus, kirjoittaa tutkijatohtori Frank Martela Kanava-lehdessä. Suomen Kuvalehti julkaisee tekstin kokonaisuudessaan.

Bhutan 2008, Ranska 2015, Uusi-Seelanti 2018, Skotlanti 2018, Islanti 2019. Talousindikaattoreiden rajallisuus yhteiskunnan onnistumisen mittarina on tiedostettu pitkään, mutta nyt yhä useampi valtio on lähtenyt aktiivisesti luomaan kansallista mallia hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen arviointiin.

Ideana on valita joukko indikaattoreita, joita seuraamalla saadaan tarkempi kuva yhteiskunnan tilasta, ihmisten hyvinvoinnista ja politiikan onnistumisesta kuin esimerkiksi pelkkää bruttokansantuotetta tuijottamalla. Tyypillisesti näissä mittaristoissa on kolme pääteemaa: talous, ihmisten hyvinvointi ja ympäristö.

Esimerkiksi Ranskan kehittämät Uuden vaurauden indikaattorit (Les nouveaux indicateurs de richesse) koostuvat taloudellisista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä indikaattoreista. Mittaristoa rakennettaessa on tavallisesti hyödynnetty OECD:n luomaa hyvinvoinnin viitekehystä ja indikaattoreita (OECD Wellbeing Framework), YK:n kestävän kehityksen päämääriä sekä kansallisia kyselyitä ja laaja-alaista keskustelua siitä, mitkä asiat ovat ihmisille aidosti tärkeitä.