Hyvästi piirtoheitin: Uudet oppimismenetelmät yleistyvät korkeakouluissa

Laura Koljonen
Kotimaa 18.11.2012 10:00
Opiskelijat elvyttävät simulaationukkea Metropolia Ammattikorkeakoulussa Helsingin Meilahdessa. Kuva Markku Lempinen.

Luokassa on kaksi interaktiivista valkotaulua, Smart Boardia. Pöydillä lojuu iPadeja ja Lumioita.

Helsingin yliopiston käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa, Siltavuorenpenger 5:ssä, koulutetaan muun muassa tulevia luokanopettajia. Tässä tilassa opiskelijat työskentelevät pienryhmissä.

”Mitä on tehokas oppiminen?” valkotaululla kysytään.

Kysymyksen alle ilmestyy adjektiiveja, opiskelijat kirjoittavat niitä tableteillaan. Flinga-niminen sovellus saa valkotaulun ja tabletit kommunikoimaan keskenään.

Viiden minuutin kuluttua taulu on täynnä. Tuoreimmat sanat peittävät vanhemmat alleen.

Kasvatuspsykologian professori Kirsti Lonka sanoo, että näin käy usein. Oppilaat innostuvat.

Lonka on tutkinut pitkään oppimista. ”Tutustuin tämänsuuntaiseen opiskeluun jo 1989 opiskellessani Kanadassa, mutta silloin ei ollut välineitä.”

Lonka ennustaa, että opiskelun apuvälineet kehittyvät vielä monta astetta.

Hän on mukana kehittämässä sovellusta, joka näyttää värein opiskelijoiden motivaatiotilan. Esimerkiksi keltainen viestii liian suurta haastetta. Silloin opettaja ymmärtää, että tehtävät ovat liian vaativia. Harmaa tarkoittaa apatiaa, joka on oppimisen kannalta huono tunnetila. Vihreä kertoo flow-tilasta ja opettaja tietää, ettei hänen pidä häiritä oppilaita.

Kuulostaa vähän hömpältä.

”Niin moni sanoo, mutta kun he näkevät hyödyt, he eivät ole enää sitä mieltä.”

Yliopiston tekniset oppimisinnovaatiot ovat osittain sponsoroituja. Talkoisiin ovat osallistuneet muun muassa Microsoft, Elisa, Aronet, Nokia ja erilaiset pienyritykset.

Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen Tekesin avulla on palkattu alihankkijoita ja tutkijoita. Yliopisto on maksanut tilojen remontin sekä henkilöstökulut. Projekti on osa Helsingin designpääkaupunkivuotta, mutta sen on tarkoitus pyöriä vuoden jälkeenkin.

Mullistavaa uusissa oppimisympäristöissä on se, että niissä otetaan huomioon myös sellaiset oppijat, joille perinteinen pänttäys ei sovi. Monet oppivat paremmin kehittelemällä tietoa yhdessä muiden kanssa.

Flingan kaltainen sovellus auttaa erityisesti ujoja ja arkoja opiskelijoita.

”Boardille lähetettävät viestit ovat anonyymejä, joten niitä uskaltaa jokainen lähettää”, Lonka sanoo. ”Yleensä luokkahuoneessa on äänessä kaksi tai kolme oppilasta. Loput eivät osallistu keskusteluun, vaikka tietäisivät asioista. Kynnys puhua ihmisryhmässä on edelleen korkea. Toki sitäkin pitää harjoitella, mutta oppiessa on parempi keskittyä sisältöön.”

Teknologinen muutos on ollut kiivas, ja monella alalla on jouduttu omaksumaan uudet toimintatavat nopeasti.

”Yhteiskunnan sykli on hurja, ja yliopisto on haastettu”, Lonka sanoo. ”Mielestäni on parempi ehdottaa itse ratkaisua kuin seurata perässä, mitä muut ovat tehneet.”

Samanlaiset haasteet odottavat myös ammattikorkeakouluja.

Smart Boardit ovat käytössä niissäkin, mutta monissa myös simulaatio-opiskelu.

Metropolian Ammattikorkeakoulun ensihoidon koulutusohjelman vuonna 2009 aloittaneet opiskelijat ovat ensimmäinen ryhmä, jolla simulaatio-opiskelu on ollut osa koko koulutusohjelmaa.

Simulaatio-opiskelussa oppimistilanne jäljittelee todellisuutta.

Opiskelijat saattavat esimerkiksi simuloida tilanteen, jossa kotibileisiin on sammunut juhlija. Osa opiskelijoista näyttelee juhlijoita ja sammunutta, osa tulee paikalle ensihoitajina, jotka eivät tiedä mitä odottaa. He joutuvat selvittämään, mitä sammuneelle on tapahtunut ja millaisiin toimiin on ryhdyttävä.

Tilanne videoidaan ja käydään myöhemmin ryhmän kanssa läpi.

Ensihoidon koulutusohjelman lehtorin Ari-Pekka Åkerin mukaan tarkoituksena on, että koulusta lähtee työelämään varmempia ammattilaisia. He osaavat toimia entistä paremmin vuorovaikutustilanteissa ja tehdä tarvittaessa nopeasti päätöksiä. Ensihoitajien työssä tämä tarkoittaa pelastuneita ihmishenkiä.

Simulaatio-opiskelun tarkoitus on kohdata työelämän tilanteet turvallisessa kouluympäristössä.

”Tilanne ja sen aiheuttamat tunnetilat on parempi käydä läpi koulussa kuin kentällä.”

Opettajan työ muuttuu

Jos oppilaitos siirtyy luennoivasta opetuksesta oppilaslähtöiseen ja osallistavaan, myös opettajan rooli muuttuu.

Metropolia Ammattikorkeakoulun Terveys- ja hoitoalan yksikön noin 2 500 opiskelijaa siirtyivät oppilaskeskeiseen oppimiseen kaksi vuotta sitten.

Projektipäällikkö Päivi Haho kertoo, että Teho Pro -projektin käynnistäminen vaati puolen vuoden suunnittelun.

”Tällä hetkellä oppimisympäristöjen vastuuopettajat kouluttavat muita opettajia”, Haho sanoo.

”Kaikkien ei kuitenkaan tarvitse opettaa varsinaisessa oppimisympäristössä, vaan opettajat voivat hyödyntää opetuksessaan esimerkiksi Smart Boardeja.”

Opiskelijat harjoittelevat kliinisiä taitoja itsenäisen oppimisen digitaalisessa oppimisympäristössä, ja he voivat käyttää oppilaitoksen tietokoneita ja iPadeja.

Iso satsaus ovat olleet myös simulaationuket, joiden avulla voi harjoitella elvyttämistä ja muita terveydenhuollon toimenpiteitä. Nuket muun muassa reagoivat lääkkeisiin, oksentavat ja niiden pupillit reagoivat valoon.

Haho arvioi, että investoinnit ovat maksaneet Metropolialle yli miljoona euroa.

Keskustelu

Olin katsomassa nuoren hemmon esitystä jossa käytettiin tätä nykytekniikkaa. Tuli usein tilanne, että EI KU, EI KU jne. yhtä sotkemista koko touhu.
Vanhempi poroffa veti kalvoilla ja hyvää tuli.