Huippu-urheilun rappio syvenee – miksi media on hiljaa?

ESSEE: Urheilumedian harjoittama aivopesu on levittänyt huippu-urheilun epäkriittisen yliarvostuksen kaikkiin kansalaispiireihin, kirjoittaa emeritusprofessori Kalevi Heinilä.
Kotimaa 6.6.2016 18:00
Kalevi Heinilä

Suomen Urheilugaala ja Urheilutoimittajain Liitto palkitsevat Hartwall Arenalla Helsingissä joka vuosi huippu-urheilijoita. Tammikuussa 2016 vuoden 20115 urheilijaksi valittiin Tero Pitkämäki. © LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Urheilujärjestöjen ja median välillä on symbioottinen ystävyys- ja avunantosuhde, joka ehkäisee kriittisyyden ja toisinajattelun jo ennalta, kirjoittaa liikuntasosiologian emeritusprofessori Kalevi Heinilä uudessa Kanava-lehdessä.

"Sen sijaan, että urheilujournalismi toimisi muun journalismin tavoin demokratian vahtikoirana, se on kesyyntynyt urheilujärjestöjen sylikoiraksi", Heinilä vertaa. "Tällaisena sylikoirana media valvoo kovin heikosti ja lähinnä vain viihteen näkökulmasta yhteiskunnan yleisen edun toteutumista liikuntakulttuurissa."

Suomen Kuvalehti julkaisee Heinilän kirjoituksen kokonaisuudessaan.

 

Kun urheilun harrastaminen elää lähinnä harrastajan oman kiinnostuksen varassa, huippu-urheilu järjestelmänä elää yleisön kiinnostuksen varassa, ja tämä kiinnostus elää ja säilyy median päivittäisen tehoruokinnan ansiosta.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu