Hoitojonoja karkuun ulkomaille? EU-direktiivi tuo potilaille lisää valinnanvapautta

Kotimaa 1.2.2013 06:30

Suomen julkinen terveydenhoito on ollut eurooppalaisittain tiukimpia sanellessaan, missä meidät hoidetaan, kun tauti iskee. Valinnanvapaus kasvaa, kun EU:n potilasdirektiiviä aletaan soveltaa myös Suomessa.

Ranskalaiseen vai suomalaiseen sairaalaan? EU-direktiivi tuo potilaille lisää valinnanvapautta. Kuva Rex Features / Lehtikuva.

Suomalaiset ovat tottuneet julkisessa terveydenhuollossa vähäiseen valinnanvapauteen. Resepti on haettu tutusta terveyskeskuksesta ja umpisuoli leikattu lähimmässä sairaalassa. Uusi terveydenhuoltolaki on höllentänyt tilannetta, sillä suomalaiset ovat päässeet valitsemaan terveyskeskuksen omasta kunnasta tai kuntayhtymästä toukokuusta 2011 alkaen.

Ensi vuodenvaihteessa voi nykyistä helpommin hakeutua hoitoon myös muualle Eurooppaan, kiitos uuden EU:n potilasdirektiivin. Silloin pääsemme myös valitsemaan, minkä kunnan hoidettaviksi haluamme. Vaikkapa salolainen voi toisin sanoen hakeutua sairaalahoitoon Helsinkiin – tai päinvastoin.

Mikä vaiva tahansa ei oikeuta hakeutumaan hoitoon muihin maihin, sillä jotta hoidosta saa korvauksen, sen on kuuluttava kansalliseen järjestelmäämme. Suomalaisten ongelma on, että meiltä puuttuu lista siitä, mitä kansalliseen järjestelmään kuuluu: mitä korvataan ja mitä ei.

Mihin raja aiotaan vetää? Ryhdytäänkö meilläkin korvaamaan esimerkiksi kylpylähoitoja, kuten Keski-Euroopassa?

”Tuskin”, kommentoi Pasi Mustonen, sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies.

Nykyinen terveydenhuoltolaki sanoo, että ”potilaalle on järjestettävä terveydentilan edellyttämä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti tarpeellinen hoito”. Tuo tarvitaan täsmennyksiä ja määritelmää siitä, millaisia palveluja Suomen valikoimassa on.

Tuota valikoimaa ryhdytään soveltamaan samalla myös kansallisesti, koska ei voi olla niin, että ulkomaisiin hoitoihin olisi oma listansa ja kotimaisiin toinen.

”Esimerkiksi Virolla on lista valmiina, mutta heidän järjestelmänsä onkin erilainen. Meidän on helpompi lähteä liikkeelle siitä, mitkä hoidot eivät kuulu korvattaviin hoitoihin. Kylpylähoitojen lisäksi esillä on toistaiseksi ollut joitakin kalliita hoitoja. Lääketiede kuitenkin kehittyy koko ajan, joten aikaa on seurattava”, Mustonen huomauttaa.

Suomessa jouduttaneen pohtimaan myös vaikkapa eutanasiaa, joka on esimerkiksi Hollannissa ollut käytössä 2000-luvun alkupuolelta.

Sosiaali- ja terveysministeriön lakiluonnos on lähdössä lausunnolle tammikuun aikana. Luonnokseen on tarkoitus saada mukaan periaatteet, miten korvattavat hoidot määritellään. Konkreettinen korvattavien hoitojen pohdinta jää omalle, tätä varten perustettavalle ryhmälle.

Hurjaa suomalaispotilaiden rynnistystä ulkomaille ei ennusteta ainakaan heti, kun direktiivin soveltaminen alkaa. Tuntuisi varsin liioitellulta hakea apua flunssaan vaikka vain naapurimaasta. Ja jos on reissussa ollessaan sairastunut, äkilliseen hätään apua on saanut jo nyt. Asiantuntijat eivät usko myöskään, että eurooppalaiset haluaisivat sankoin joukoin meikäläisiin hoitojonoihin.

Mikäli mielii hoidettavaksi ulkomaille mutta ei halua maksaa kustannuksia kokonaan omasta pussista, korvausta varten voi joutua hakemaan ennakkoluvan. Mustonen huomauttaa, että vielä ei tosin ole päätetty, ottaako Suomi ennakkolupajärjestelmän käyttöön.

”Direktiivi ei siihen pakota, mutta silloin meidän täytyy löytää jokin muu tapa ratkaista, saako potilas julkisen terveydenhuollon kustannuksiin perustuvan korvauksen vai vain Kela-korvauksen”, Mustonen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsi ei ole ottamassa ennakkolupajärjestelmää lainkaan käyttöön, joten naapurissa korvataan kaikki rajat ylittävä hoito kuin se olisi annettu Ruotsin julkisessa järjestelmässä.

Korvausjärjestelmällä on merkitystä, sillä kunnan maksettavaksi jäävä korvaus olisi huomattavasti reilumpi kuin pelkkä Kela-korvaus.

Lähtökohtana on meilläkin, että potilas saa hoidon samalla hinnalla kuin Suomen julkisessa terveydenhuollossa. Mutta entä jos esimerkiksi lonkkaleikkaukseen on pitkä jono? Voisiko silloin mennä muualle Eurooppaan?

”Direktiivi lähtee siitä, että potilas voi aina hakeutua hoitoon ulkomaille. Jos kyse on ennakkolupaa edellyttävästä hoidosta, Kela-korvausta paremman korvauksen ulkomaisesta hoidosta voi näillä näkymin saada vain, jos hoitoa ei voida järjestää kotimaassa hoitotakuun määräajassa.”