Hiihtokeskusten investoinnit pysähtyivät: ”Ei voida yhtään alkaa humputella”

Kotimaa 7.12.2012 16:30
Pahoista ennusmerkeistä huolimatta yhtään hiihtokeskusta ei viime talvena kaatunut konkurssiin. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.

Joulu tuli suomalaisille hiihtokeskuksille etuajassa ja kestää pitkälle ensi vuoteen. Jo marraskuussa sataneen lumipeitteen vuoksi hiihtokeskukset ovat avanneet rinteitään Etelä-Suomea myöten. Sen sijaan viime vuoden musta alkutalvi aiheutti runsaasti tappioita, kun kävijämäärät putosivat. Esimerkiksi Kirkkonummen Peuramaalla kauden pituudesta jäi puuttumaan kolmannes.

”Alku näytti todella synkältä, kun pääsimme avaamaan rinteet vasta 11. tammikuuta. Meidän hiihtokeskuksen historiassa se on kaikkien aikojen myöhäisin ajankohta. Loppujen lopuksi talvi ei ollut täysin synkkä, koska tammikuusta lähtien Suomessa oli kunnon talvi. Meidän kannaltamme huonoin vaihtoehto on loskaiset kelit, jolloin sää vaihtelee edestakaisin plussan ja miinuksen puolilla”, kertoo Peuramaa Skin toimitusjohtaja Janne Uotila.

Pohjoisen lomakohteissa sen sijaan nautittiin pitkästä ja hyvästä talvesta. Kausi sujui lähes kaikkien mittarien mukaan paremmin kuin edellinen vuosi. Tämän ansiosta koko maan tasolla myynnissä jäätiin vain kolme prosenttia jälkeen edellisestä vuodesta. Siitäkin huolimatta, että etelän keskuksissa myynti romahti 18 prosenttia.

Etelän hiihtokeskukset joutuvat elämään vuodesta toiseen säähän perustuvien syklien armoilla. Esimerkiksi Peuramaalla voi olla talven aikana parhaimmillaan jopa 60 000 laskettelijaa ja huonoimmillaan vain 20 000.

Hyvästäkään talvesta huolimatta etelän keskuksissa ei voida tehdä massiivisia usean vuoden investointisuunnitelmia.

”Meillä ei ole muita taloudellisia puskureita kuin se mitä itsellä on. Joudumme elämään todella järkevästi ja realistisesti jalat koko ajan maassa. Ei voida yhtään alkaa humputella. Koko ajan pitää pelätä, että seuraava kausi voi olla todella huono”, Uotila kertoo.

Epävarmat talvet ovat pakottaneet etelän hiihtokeskukset hakemaan omia kilpailuvalttejaan. Peuramaalla on panostettu lapsiin.

”Viime vuosina perheet ovat huomanneet, että laskettelua voi harrastaa myös Etelä-Suomessa. Hyvänä talvena lapsiperheet jäävät tänne myös hiihtoloman viettoon. Lastenrinteet ovat täällä ihan samanlaisia kuin Lapissa”, Uotila muistuttaa.

Konkursseilta vältyttiin

Pahoista ennusmerkeistä huolimatta yhtään hiihtokeskusta ei viime talvena kaatunut konkurssiin. Toisaalta uudet investoinnit ovat nyt jäissä. Suurin yksittäinen ponnistus on Vuokattiin valmistuneet SuperPipe ja SlopeStyle-rinteet, joihin investoitiin 1,5 miljoonaa euroa. Uudet suorituspaikat tulevat muun muassa Sotkamon Urheilulukion ja Vuokatti Urheiluakatemian lumilautailuopiskelijoiden käyttöön.

Suomen Hiihtokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Anne Larilahden mukaan edellisen kauden tulos näkyy aina varovaisuutena investoinneissa. Pienemmissä keskuksissa kassan sen hetkinen tilanne on oleellisin mittari. Useimmissa pohjoisen keskuksissa ei kuitenkaan tällä hetkellä ole tarvetta merkittäviin investointeihin.

”Hissikanta on hyvässä kunnossa. Rinteissä ei ole vanhoja hiihtohissejä, joita olisi pakko alkaa uusia”, Larilahti sanoo.

Esimerkiksi Pyhätunturilla on viime vuosien varrella investoitu merkittäviä summia uusiin hisseihin ja rinteisiin sekä rakennettu lisää majoituskapasiteettia. Pyhätunturi Oy:n toimitusjohtajan Miia Porkkalan mukaan seuraavien vuosien aikana keskitytään lumetusjärjestelmien automatisointiin.

”Tämä parantaa energiatehokkuutta, sillä järjestelmä haistelee automaattisesti pakkasta, ilman kosteutta sekä tuulen suuntaa ja optimoi veden kulutuksen. Käytännössä koko käytetty vesimäärä pystytään maksimoimaan lumituotannoksi. Tämän vuoksi tunturissa käytetään energiaa kuluttavia lumetustunteja selvästi vähemmän”, Porkkala kertoo.

”Meille se tarkoittaa sekä tuotantokustannusten että energiatehokkuuden kannalta alenevia kustannuksia. Kyseessä on kuitenkin iso muutos kun koko kalustokanta, putkistot ja pumppaamot joudutaan uusimaan. Järjestelmää rakennetaankin vähitellen, rinnealue kerrallaan.”

Pyhätunturi on Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus.

Vaativat matkailijat

Mutta investointien lisäksi asiakkaat vaativat yhä enemmän palvelua. Tämän vuoksi pohjoisen lomakohteissa keskitytään nyt palvelujen sisältöön ja tuotteistamiseen. Esimerkiksi Pyhällä kehitetyssä Ski-Innclusive-konseptissa asiakkaalle tarjotaan yhdessä paketissa majoitus, hissiliput, vuokravälineet ja täysihoito.

Vaatimustasoa kasvattaa ulkomaisten talvimatkailijoiden määrän kasvu. Brittituristit ovat tekemässä paluuta muun muassa Rukalle ja Leville, ja myös keskieurooppalaisten määrä näyttää lisäystä.

Varsinkin venäläisten osuus on voimakkaassa kasvussa. Hiihtokeskuksissa kävi talvella 2012 noin 70 000 venäläistä turistia. Kasvu on suuri, sillä kaksi vuotta aikaisemmin heitä oli arvion mukaan noin 50 000.

Venäläiset ovat varsin tervetulleita turisteja koko Suomeen. Matkailun edistämiskeskuksen mukaan tavallinen ulkomaalainen keskivertoturisti käyttää päivässä Suomessa 67 euroa, mutta venäläinen vierailija 111 euroa.

”Tämä tarkoittaa sitä, että hiihtokeskusten työntekijöiden pitää olla aivan eri kaliiperia kuin takavuosina. Kansainvälinen turismi asettaa monenlaisia uusia vaatimuksia. Työntekijöiden on osattava kieliä ja ymmärrettävä erilaisia kulttuureja. Koulutusta on lisättävä ja sen merkitystä painotettava vielä enemmän”, Anne Larilahti sanoo.

”Hiihtokeskuksiin onkin koulutettu uudentyyppisiä Skipatrol-työntekijöitä, jotka vastaavat muun muassa ensiapu- ja pelastustehtävistä, mutta myös opastuksesta ja neuvonnasta. Koulutuksesta vastaa Lapin urheiluopisto ja siihen kuuluu lisäksi kielten opiskelua ja asiakaspalvelua.”

Lama ei karkota laskettelijoita

Matkailukeskusten varaustilanne tässä vaiheessa talvea vaikuttaa hyvältä. Tarkempaa arviointia vaikeuttaa se, että ihmiset varaavat matkojaan yhä myöhemmin. Larilahti uskoo, että tämä on internetin mukanaan tuoma ilmiö.

”Se on vähän harmillinen juttu jo harrastuksen hinnankin kannalta. Mitä aikaisemmin varauksen tekee, sitä edullisempia ovat hotelliyöpymiset ja vaikkapa lentohinnat”, Larilahti sanoo.

Suomi on nyt ajautunut virallisestikin taloustaantumaan, jolla on vaikutuksia myös ihmisten kulutuskäyttäytymiseen. Talouden vaihteluja enemmän Anne Larilahtea pelottaa sään herra. Vahvaa korrelaatiota turistien ja talouden tilan välillä kun ei ole havaittu.

”Myös maailmalla on tutkittu sitä, onko hiihtopäivillä ja bruttokansantuotteen kehityksellä korrelaatiota, mutta sitä ei ole löytynyt. Turismi ja yöpymiset yleisesti seuraavat bkt:ta, mutta hiihtopäivät eivät”, Larilahti kertoo. Hiihtopäivällä tarkoitetaan sitä, kuinka monta ihmistä on käynyt rinteessä laskettelemassa yhden päivän aikana.

”Uskon, että talvimatkailun kohdalla käy niin, että vaikka osa kävijöistä tippuukin pois, toisesta päästä tulee uutta porukkaa lisää. Eli osa jättää ulkomaan matkan tekemättä ja jää kotimaan rinteisiin.”

Mutta kyse on myös mielikuvista. Jo marraskuun alussa koko maassa saatiin seurata Levin talvisissa oloissa järjestettyä pujottelun maailmancupin osakilpailua, joka toi lumen tajun olohuoneisiin. Kokemus kertoo, että jos etelän ihmisille syntyy parin ensimmäisen talvikuukauden aikana tunne hyvästä talvesta, matkoja varataan helpommin. Viime vuonna Levin kisa jouduttiin peruuttamaan lumenpuutteen vuoksi. Tappiot olivat miljoonaluokkaa.

Aiheesta lisää
Suomessa ei lasketella ilman tykkilunta – kuinka se syntyy? Suomenkuvalehti.fi 24.11.2011