Uudet koronakoirat kävivät esittäytymässä lentokentällä 13. marraskuuta.

Ei mitään hajua

Koronakoirista on julkaistu mediassa runsaasti ihastelevia juttuja. Se on ainoa testimenetelmä, jota tekevät harrastelijat ilman valvontaa.

Uudet koronakoirat kävivät esittäytymässä lentokentällä 13. marraskuuta.
Kotimaa 20.11.2020 06:00
Teksti Aurora Rämö kuvat Anni Koponen

Koira on tottunut poseeraaja. Se asettuu ylväänä istumaan keskelle koppia, kohottaa kuonoa ja katsoo kameraan.

”Täällä on käynyt aika paljon mediaa”, sanoo ohjaaja Anette Kare. Hän lappaa repusta maksamakkaraa, kuivattua lammasta ja nakkeja. Ne ovat E.T.-koiran palkka edessä olevasta työvuorosta.

Lentokentän tulohallin kuulutukset kaikuvat säännöllisesti. Tiedote Suomeen saapuville matkustajille… covid-19 terveystietopiste… vapaaehtoinen karanteeni… vältä julkista liikennettä…

E.T. on vartin myöhässä. Kopin eteen on muodostunut jo kymmenien ihmisten jono.

Metallipäällysteisessä kubiikkelissa on kaksi parin neliömetrin huonetta, yksi kummallekin vuorossa olevalle koiralle. Kyljessä lukee Covid-19 testing, alla kuva liiviin puetusta pelastuskoirasta.

Ihmiset juttelevat ja hymyilevät odottaessaan, eivät näytä häiriintyneen viivästyksestä. Kun antaa koronatestinäytteen, näkee koiran. Lasi on tummennettu, mutta E.T. erottuu silti.

Kopin asiakaspuolella on yksittäispakattuja sideharsolappuja, joilla testattava hieroo pyyhkäisynäytteen esimerkiksi kaulalta ja ranteesta.

Lappu pannaan purkkiin ja annetaan luukusta Kareelle. Hän laittaa purkin telineeseen – sitä kutsutaan radaksi –, viereen toisen ja joskus kolmannen purkin. Niissä on verrokkeja: positiivisiksi ja negatiivisiksi tiedettyjä pyyhkäisynäytteitä.

Kare asettaa radan E.T.:n eteen lattialle ja sanoo: ”Nuuhku!”

Koira kävelee edestakaisin ja nuuskii purkkeja. Jos se löytää positiivisen näytteen, se pysähtyy ja osoittaa sitä tassullaan. Jos yhtään positiivista ei löydy, se hyppää Karetta vasten.

Jokaisesta ilmoituksesta saa ruokaa.

”Hyvä tyttö, hieno tyttö!”

Kare kääntyy luukulle ja tulkitsee tulosta.

”Koiran mielestä olette negatiivinen.”

Mukaan saan lapun, jossa kehotetaan käymään nenänielutestissä (PCR), vaikka tulos olisi negatiivinen.

Entä jos testattavan näyte on positiivinen? Merkitseekö koira sekä sen että positiiviseksi tiedetyn verrokin?

”Eilen kävi juuri niin, että tuli positiivinen näyte luukusta ja oli positiivinen verrokki radalla”, Kare sanoo.

”Todennäköisesti koira merkkaa luukusta tulleen, tuoreemman. E.T. otti sen tuoreemman, joka tuoksuu kaikista vahvimmalle.”

Lokakuun loppuun mennessä E.T. ja kolme muuta koiraa ovat testanneet yhteensä 2 543 ihmistä. Koirien ilmoitusten mukaan 15 näytettä eli 0,6 prosenttia on ollut positiivisia.

”Ihmiset ovat jonkin verran vapaaehtoisesti ilmoittaneet PCR-tuloksistaan, kun heitä kiinnostaa yhtä paljon kuin meitäkin, ovatko ne yhteen. Kyllähän ne pääsääntöisesti ovat, mutta koirakaan ei ole sataprosenttinen”, sanoo projektisuunnittelija Soile Turunen.

”Väitän silti ihan ehdottomasti, että koira on tarkempi kuin nenänielutesti.”

 

Testattava henkilö antaa pyyhkäisynäytteen kopin asiakaspuolella.

Testattava henkilö antaa pyyhkäisynäytteen kopin asiakaspuolella.

Koronakoiraprojekti käynnistettiin nopeasti.

Vantaan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö oli saanut kesällä 2020 tehtäväkseen uuden terveysturvallisuussunnitelman laatimisen lentokentälle ja sattui lukemaan uutisen espanjanvinttikoira Kössistä.

Ylen jutussa eläinlääketieteen dosentti Anna Hielm-Björkman kertoi Kössin päihittävän koronan tunnistamisessa jo laboratoriokokeet.

Hielm-Björkmanin vetämässä Helsingin yliopiston tutkimuksessa oli artikkelin mukaan havaittu, että viruksen tunnistaminen on koirille helpompaa kuin syövän tunnistaminen. Harjoitukset koronapotilaiden virtsanäytteillä olivat kestäneet neljä kuukautta.

Varsinaista tutkimusta tai sen tuloksia uutisessa ei esitelty, mutta Aronkytö innostui.

Jo toukokuussa Kössi-koira oli käynyt MTV:n Uutisaamussa, jossa Hielm-Björkman oli kertonut tekevänsä kokeita ”salaisessa laboratoriossa”. Hän sanoi jo tuolloin Kössin tunnistavan koronaviruksen ”ihmisten oikeasti” neljästä viiteen päivää ennen kuin oireetkaan ilmaantuvat. Tutkimustuloksia luvattiin kesän aikana.

Aronkytö jutteli asiasta sosiaali- ja terveysministeriön valmiusjohdon tapaamisessa.

”Sanoin, että olen lukenut koirista, ja yksi Huslabin infektioerikoislääkäri sanoi, että hän uskoo koiriin. Olin että täh, hän on väitellyt tällaisesta supervaikeasta infektiolääkärisysteemeistä ja uskoo koiriin. Ajattelin, että voisiko näissä olla jotain.”

Hän soitti Hielm-Björkmanille ja Kössin omistajalle Susanna Paavilaiselle. Paavilainen työskentelee Wise Nose -nimisen koirien hajuerotteluun erikoistuneen yhdistyksen toiminnanjohtajana.

Kolmikko piti pari palaveria viestipalvelu Whatsappin välityksellä. Aronkytö vakuuttui, että koirat osasivat asiansa.

”Koirat oli jo siinä vaiheessa koulutettu. Neljä koiraa oli jo validoitu, eli ne olivat tehneet oman onnistumiskokeensa.”

Aronkytö otti yhteyttä ministeriöihin rahoituksen saamiseksi. Wise Nose -yhdistys taas hankki yksityisen eläinlääkäriaseman Evidencian hankkeen sponsoriksi.

Vantaan kaupunki teki Hielm-Björkmanin, Paavilaisen ja kolmannen henkilön omistaman Nose Academy -yrityksen kanssa sopimuksen neljä kuukautta kestävästä lentokenttäpilotista. Siitä maksettiin 300 000 euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö lupasi korvata kustannukset valtionavustusten kautta.

Syyskuussa alkanut pilotti sai valtavasti huomiota.

Reuters uutisoi, BBC uutisoi, The New York Times uutisoi, The Washington Post uutisoi. Kaikki kertoivat, että koirat haistavat viruksen lähes sataprosenttisesti.

Aronkytö sanoi tiedotustilaisuudessa, että koirat on validoitu laboratorio-olosuhteissa.

 

E.T. odottaa, että ohjaaja Anette Kare antaa näytteen haisteltavaksi.

E.T. odottaa, että ohjaaja Anette Kare antaa näytteen haisteltavaksi.

”Tässä hommassa on äärimmäisen helppo huijata itseään.”

Sairauden hajun opettaminen on hyvin hankalaa. Ongelma on, ettei kukaan tiedä, miltä sairaudet haisevat.

Syöpäkoiria on tutkittu jo 1980-luvun lopusta, mutta vieläkään ei ole onnistuttu osoittamaan pitävästi, että koirat tosiaan haistavat kasvaimen.

Brittitutkijaryhmä julkaisi vastikään artikkelin, jossa koirat olivat oppineet tunnistamaan eturauhassyövän 93 prosentissa tapauksista. Kun tutkimus eteni, selvisi, että syövän sijaan koirat olivat oppineet tunnistamaan tikun, jolla syöpänäytteitä oli käsitelty.

Suomessakin tutkitaan syöpäkoiria. Hanke on niin ikään Anna Hielm-Björkmanin johtama ja siihen osallistuu Wise Nose -yhdistyksen väkeä, tosin eri henkilöitä kuin koronakoiraprojektiin.

Syöpäkoirien harjoitusryhmien vetäjä Ville Vihne kasaa 120 metallista purkkia näytteentekopöydälle. Positiiviset näytteet oikealle, negatiiviset vasemmalle. Jokaiseen kuppiin tulee millin kymmenesosa koiran pissaa. Toisilla on todettu nisäsyöpä, toisilla ei.

”Jos merkkaamme positiiviset punaisella tussilla ja verrokit sinisellä, se saattaa vaikuttaa. Luulemme, että menee hirveän hyvin, kun koira haistaakin sen tussin”, Vihne sanoo.

Näytteitä pitää olla paljon, muuten koirat oppivat tunnistamaan kunkin näytteenantajan yksilöhajun. Se on koiralle helpompaa kuin syövän tunnistaminen.

”Tässä hommassa on äärimmäisen helppoa huijata itseään. Helposti voi saada illuusion, että koirat osaavat täydellisesti syövän, mutta todellisuudessa ne voivat esimerkiksi tunnistaa vanhoja yksilöhajuja, joista ne on palkittu aiemmin.”

Rajavartiolaitoksen koiraopettaja Harri Ylä-Kotola toteaa samaa.

Jos tiedetään varmasti, mille hajulle koira altistetaan, hajun opettaminen peruskoulutuksen käyneelle koiralle on helppoa. Ylä-Kotola lainaa eläkkeelle jäänyttä koiraohjaajaa: ”Ei se ole koirankoulutusta kummempaa.”

Mutta:

”Jos emme tiedä, mille hajulle itse asiassa ehdollistamme, tai opetettava haju on saastunut niin, että siinä voi olla jokin muukin yhdiste kuin mitä olemme tarkoittaneet, ollaan todennäköisesti pulassa”, hän kirjoittaa sähköpostissa.

”Emme voi ikinä olla varmoja, minkä molekyylin koira sieltä reseptoreihinsa saa ja mikä sähkökemiallinen viesti aivoihin lopulta kulkeutuu.”

Syöpäkoirien harjoittelupaikka on rakennettu virkakoirakoulun esimerkin mukaan. Radan ja näytehuoneen välissä on peililasi, jotta koirille voidaan tehdä sokkotestejä. Ohjaaja ja assistentti pystyvät tarkkailemaan suoritusta lasin läpi eivätkä voi antaa vihjeitä oikeasta purkista.

Syöpäkoiratutkimuksessa kolme vuotta mukana ollut Ilkka Hormila, eläköitynyt poliisikoirakouluttaja, tietää, että vihjeitä voi antaa huomaamattaan.

”Kun aikanaan koulutin huumekoiria, huomasin videonauhalta, että olkapääni nykäisi tiedostamatta, kun koira lähestyi oikeaa purkkia.”

Huumausaineiden ja sairauden hajun opettaminen eroavat toisistaan. Huumeita on saatavilla puhtaina –  ja niistä tiedetään, mitä näytteissä on.

”Syövän kanssa emme yksinkertaisesti voi tietää, mitä opetamme. Olemme niin alkuvaiheessa, että emme voi tietää”, Hormila sanoo.

Syöpäkoiria on harjoitettu viisi vuotta. Viranomaiskoiria harjoitetaan noin puolitoista vuotta ja testataan säännöllisesti.

Koronakoiria opetettiin neljä kuukautta. Kössi-koira oppi omistajansa mukaan koronaviruksen hajun seitsemässä minuutissa.

”En usko, että on mitenkään mahdollista, että ne koirat ainakaan tällä hetkellä haistavat koronan”, Hormila sanoo.

Muissakin maissa, kuten Iranissa, Saksassa, Ranskassa ja Saudi-Arabiassa koiria on yritetty kouluttaa. Suomessa ja Arabiemiraateissa koirat otettiin lentokentillä käyttöön ensimmäisinä.

Suomalaiskouluttajien mukaan koronakoirat ovat luotettavampia kuin nenäpuikolla otettavat PCR-testit, mutta silti niitä opetetaan PCR-testatuilla näytteillä. Jos PCR-tulos olisikin väärä, koiraa saatetaan palkita väärästä löydöstä.

”Kai koronakoiria olisi kaikkialla, jos ne olisi niin helppoa kouluttaa”, Hormila sanoo.

”Toiminnan pitäisi olla avointa ja rehellistä. Kyseenalaistaisin luotettavuuden kaikessa mielessä. Pitäisi olla puolueettomia ihmisiä arvioimassa tuloksia. En minäkään voi itse alkaa arvioida kouluttamiani koiria.”

Suunnitelman mukaan koirilla luodaan epidemianhallinnan helppoudesta ”positiivinen kuva”.

Koirayritys Nose Academy Oy:n Vantaan kaupungille laatimassa toimintasuunnitelmassa ei varsinaisesti luvata, että koirat tunnistavat koronaviruksen.

Siinä kirjoitetaan, että koirien avulla epidemianhallinnan ”helppoudesta” pystytään luomaan ”positiivinen kuva”. Lentokenttä hyötyy ”innovatiivisesta ideasta, saa positiivista näkyvyyttä ja paljon lehdistöä paikalle”.

Järjestely on sekava. On yhdistystä, yritystä, yliopistoa, koronaa, syöpää, tutkimusta ja projektia, joissa kaikissa on samoja ihmisiä, mutta kaikki ihmiset eivät ole mukana kaikessa.

Lentokentän koronahanketta hoitaa siis kolmen ihmisen henkilökohtaisesti omistama yritys. Alan yhdistyksen eli Wise Nosen hallitus on taas ollut niin erimielinen koronakoiraprojektista, että neljä sen viidestä jäsenestä erosi syyskuun alussa.

Tiedotusvälineiden innostuneet artikkelit ja lentokenttäpilotista annetut epätarkat haastattelulausunnot hämärtävät kuvaa entisestään.

Koronakoiraryhmän on esimerkiksi usein kerrottu tekevän yhteistyötä Tullin kanssa, vaikka viranomaisen ei ole sopivaa tehdä yhteistyötä yksityisen eläinlääkäriketjun sponsoroiman hankkeen kanssa.

Tullin koirakoulun rehtorin Ari Niemisen mukaan näkemyksiä ja mielipiteitä on vaihdettu, mutta mitään virallista tai konkreettista yhteistoimintaa ei ole harjoitettu.

”Mistään maailmalta ei ollut raportoitu, että olisi saatu koirat toimimaan laboratorio-olosuhteiden ulkopuolella, siis todellisessa työskentely-ympäristössä häiriön alaisena, kuten vaikkapa huumekoirat työskentelevät.”

Nieminen uskoo kyllä koirien pystyvän tunnistamaan koronaviruksen.

“Mutta tällä koulutuskokemuksella katson, että häiriöympäristössä työskentelemiseen liittyy riskejä.”

Tartuntatautilaki ei salli virkakoirien käyttämistä koronatestauksessa, mutta harrastajien toimintaa laki ei estä. Myöskään Valvira ei valvo koirien käyttöä lentokentällä.

Harjoittelunäytteiden määrästäkin on ollut epäselvyyttä. Elokuun alussa Koiramme-lehti kirjoitti, että koronakoirilla on käytössään useita satoja koronanäytteitä. Syyskuussa määrä oli Ilta-Sanomien jutussa vähentynyt kymmeniin. Määrällä on väliä, sillä näytteet olisi hyvä vaihtaa jokaisella harjoituskerralla.

Keväästä saakka on puhuttu tutkimuksesta ja luvattu tuloksia, vaikka eettinen lupa näytteiden keräämiselle saatiin vasta marraskuun alussa.

Pääkouluttaja Tommy Wirén ei ole kouluttanut kaikkia kentällä toimivia koiria, mutta on silti nimetty niiden pääkouluttajaksi.

Wirén päätyi mukaan Paavilaisen pyynnöstä. Hänellä on kolmenkymmenen vuoden kokemus eläinten kanssa työskentelemisestä. Wirén tutustutti Paavilaisenkin hajutyöskentelyyn kuutisen vuotta sitten ammattiopistossa järjestetyllä kurssilla. Kurssin jälkeen Paavilainen perusti Wise Nose -yhdistyksen.

Wirén on kehitellyt syksyn ajan toimivia ratoja ja standardeja. Koiran tulee välttää ansat ja onnistua positiivisten näytteiden ilmaisussa. Koulutuksen tarkoitus on, että koira merkkaisi kaikki positiivisiksi tiedetyt, ei pelkästään tuoreinta, kuten kentällä työskentelevä E.T.-koira oli ohjaajansa mukaan tehnyt.

Wirén sanoo, että koiran on läpäistävä ”kakkostaso” 80-prosenttisesti, jotta se pääsee lentokentälle töihin. Testimenetelmä ja tasoluokitus on keksitty itse.

Vaikka koirien on toistuvasti kerrottu olevan validoituja, kukaan ulkopuolinen ei ole testannut niitä. Wirén sanoo harkinneensa, että hankkisi puolueettoman arvioijan vielä tämän vuoden puolella.

”Emme ole vielä päättäneet, mikä taho sen tulisi tekemään. Minun ajatukseni on, että kun lentokenttäpilotti päättyy ja lähdemme tarjoamaan palvelua muuallekin, tulisi asiantunteva tuomari arvioimaan. Tai jopa kaksi.”

Apulaiskaupunginjohtaja Aronkytö sanoo, että validointi, josta hän on puhunut, ei tarkoita ulkopuolista arviointia.

”Se on tiedemaailman sisäistä tietyllä tavalla. Sisäistä laadunvarmennusta.”

Tieteen sisäistä varmennusta ei tosin voi tehdä ilman tutkimustuloksia, jollaisia ei ole julkaistu.

Hielm-Björkman taas sanoo, että kaksi koirista on validoitu, ei neljä, kuten tiedotustilaisuudessa annettiin ymmärtää. Hielm-Björkman ja Paavilainen ovat tehneet testit Wise Nosen tiloissa itse.

 

Kara harjoittelee syövän hajun tunnistamista.

Kara harjoittelee syövän hajun tunnistamista.

Koronakoirien kouluttajat tekevät pitkiä päiviä ja vaikuttavat uskovan asiaansa vilpittömästi, mutta toistaiseksi koirien osaamisesta ei ole mitään muuta näyttöä kuin projektin työntekijöiden mielipide.

Vantaan kanssa tehty sopimus edellyttää, että rahoituksen toisen erän saamiseksi Nose Academy -yhtiön on toimitettava väliraportti kahden ensimmäisen kuukauden tuloksista.

Lasku oli maksettu ennen raportin valmistumista, eikä raportistakaan selviä juuri mitään. Vertailudataa nenänielutestien tuloksiin ei ole. Kehityskohteiksi mainitaan koirien määrä, tilojen pienuus ja taukohuoneen tarve.

”Valitettavasti pitää sanoa, että tutkimustuloksia lentokentältä ei ole vielä minkäänlaisia”, Hielm-Björkman sanoo.

Ilmeisesti kenttätutkimus on kuitenkin eri asia kuin koirien laboratoriotutkimus: ”Siitä, miten hyviä meidän töissä olevat koiramme ovat, on tuloksia.”

Julkisia ne eivät ole. Hielm-Björkman sanoo yrittävänsä julkaista ne vielä kuluvan vuoden aikana.

”Yritämme laittaa ne ulos jo ennen vertaisarviointia. Mutta eiväthän ne tiedettä ole ennen kuin ne on vertaisarvioitu.”

 

Pilottihanke kestää vuoden loppuun. Aronkytö on niin tyytyväinen tuloksiin, suunnittelee jo sopimuksen jatkamista puolella vuodella.

”Kysyin Wise Noselta, onko tämä auttanut ihmisiä, ja vastaus oli kyllä. Kysyin meidän operaatioista vastaavalta lentokenttäpäälliköltä ja hänkin sanoi kyllä. Päätin, että jatketaan kesään saakka.”

Koirien olisi hänen mukaansa tarkoitus siirtyä vaikka porteille, häiriöympäristöihin, joissa huumekoiratkin työskentelevät.

”Konttisysteemiä muutetaan, sitä täytyy muuttaa.”

Arokytö pitää välttämättömänä, että jatkokausikin menee valtion, ei Vantaan piikkiin.

”Tämähän on innovaatio, tulevaisuuteen sijoittamista. Pitää hyödyntää mahdollisuudet eikä vain odottaa rokotetta. Yhteiskunnasta tulee näin paljon turvallisempi.”

Kentällä työskentelee pian neljä uutta, vastavalmistunutta koiraa.

 

Juttua korjattu 27.11. kello 13.18: Jutussa kerrottiin aiemmin, että muissa maissa koirat eivät vielä työskentele. Muutettu kohtaa lisäämällä maininta, että koirat aloittivat työskentelyn ensimmäisenä Suomessa ja Arabiemiraateissa.

Sisältö