Hellekuolemat lisääntyvät, talojen jäähdytys yleistyy hitaasti – Vanhat asunnot, sairaalat ja laitokset ongelmissa

Tehokkaan jäähdytyksen saaminen kaikkiin rakennuksiin kestää, sillä rakennuskannan uusiutuminen voi viedä jopa sata vuotta.

ilmastonmuutos
Teksti
Kustaa Hulkko
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Suomen Kuvalehti kokeilee uutta koneääntä. Jos haluat, voit antaa palautetta äänen laadusta täältä.

Helteiden määrä ja voima kasvaa Suomessa merkittävästi lähivuosikymmenten aikana. Muutoksen tärkein syy on ilmastonmuutos.

Lämmön lisääntyessä yhä useammassa rakennuksessa kaivataan jäähdytystä. Suomalaiselle rakentamiselle se on kuitenkin varsin uusi asia.

Erityisen tärkeää viilennys on esimerkiksi sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.

Helsingin kaupunki on jo reagoinut asiaan: sosiaali- ja terveystoimen apulaispormestari Sanna Vesikansa (vihr) ilmoitti 9. elokuuta teettävänsä selvityksen helteiden aiheuttamista ongelmista kaupungin palveluissa.

Vesikansa arvioi, että toimia tarvitaan ainakin ikäihmisten monipuolisissa palvelukeskuksissa ja sairaaloissa.

“Yhteiskunnassamme on jotain mennyt pieleen, jos sairaat ja hauraat joutuvat kärsimään kuumuudesta sairaaloissa ja palvelukeskuksissa, kun taas terveet ja vahvat voivat nauttia shoppailusta viilennetyissä supermarketeissa”, Vesikansa sanoi tiedotteessaan.

Helsinki aikoo selvittää sitä, miten helteet vaikuttavat sairaaloiden ja hoitolaitosten investointi- ja korjaustarpeisiin.

Apulaispormestari Vesikansan mukaan pitkällä aikavälillä on varauduttava hellejaksoihin esimerkiksi puiden varjostuksen ja markiisien avulla. Nopeana reseptinä hän mainitsi liikuteltavat ilmastointilaitteet.

 

Touko–elokuussa 2018 Suomessa oli 63 hellepäivää, eli Ilmatieteen laitos mittasi jossain päin Suomea yli 25,0 asteen lämpötilan

Jatkossa helteitä on yhä useammin, ja samalla kasvaa hellekuolemien määrä.

Uuden tutkimuksen mukaan hellekuolemien määrä voi kasvaa vuosina 2031–2080 jopa 242 prosenttia, jos ilmastonmuutos etenee nykyvauhtia. Vertailukohtana oli jakso 1971–2020.

Jos taas ilmastonmuutosta hillitään tehokkaasti ja siihen sopeudutaan hyvin, kuolleisuuden kasvu voi jäädä 6 prosenttiin.

Tähän tulokseen on tullut Oulun yliopiston ympäristöterveyden ja keuhkosairauksien tutkijaryhmä, johon kuuluivat professori Jouni Jaakkola, dosentti Yuming Guo ja tohtori Niilo Ryti.

Ryhmä osallistui kansainväliseen tutkimukseen, jossa arvioitiin hellejaksojen aiheuttaman kuolleisuuden lisääntymistä lähivuosikymmeninä. Tutkimus julkaistiin PLOS Medicine -lehdessä heinäkuun lopussa.

Herkimmin helteeseen reagoivat lapset ja vanhukset ja kroonisesti sairaat. Altteimpia ovat sydän- ja verisuonisairaat, hengityselinpotilaat sekä diabeetikot.

 

Uudet tutkimustulokset ovat linjassa aikaisempien tietojen kanssa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan vuosien 2003 ja 2010 helteet aiheuttivat satoja ennenaikaisia kuolemia. Tuolloin yli 75-vuotiaiden päivittäiskuolleisuus lisääntyi keskimäärin 21 prosenttia.

Helle ei haittaa vain riskiryhmien hyvinvointia. Työpaikoilla se lisää sairauspoissaoloja ja alentaa muutenkin merkittävästi tuottavuutta.

Kansanterveystutkijoiden mukaan helteen terveyshaittoja voi vähentää viilentämällä asuntoja, tarjoamalla julkisia viileitä paikkoja ja kehittämällä sääennusteisiin perustuvia varoitusjärjestelmiä.

Suomessa Ilmatieteen laitos antaa “erittäin tukalan helteen” varoituksen silloin, kun päivän ylin lämpötila nousee +30 asteeseen ja vuorokauden keskilämpötila +24 asteeseen.

Siitä, kuinka suurta osaa asunnoista voidaan jäähdyttää, ei ole tarkkaa tietoa.

Suomen vanhoista asunnoista ja hoitolaitoksista puuttuu yleensä tehokas jäähdytys.

Epäkohtaan ei ole odotettavissa nopeaa korjausta, koska rakennuskanta uusiutuu hitaasti, noin prosentin vuodessa.

“Tasaisen vauhdin taulukolla se voi kestää sata vuotta”, sanoo Juhani Hyvärinen, Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n johtava asiantuntija.

Siitä, kuinka suurta osaa asunnoista voidaan jäähdyttää, ei ole tarkkaa tietoa.

Kiinteistöliiton johtava asiantuntija Petri Pylsy arvioi, että asunto-osakeyhtiöistä vain hyvin pieni osa on varustettu koneellisella viilennys- tai jäähdytysjärjestelmällä. Kiinteistöliitto on talonomistajien etujärjestö.

“Viilennys” ja “jäähdytys” eivät ole tarkkarajaisia käsitteitä. Yleensä viilennys tarkoittaa lämpötilan parin asteen alenemista, kun taas jäähdytys viittaa usean asteen laskuun.

 

Suomen laki määrää, että sisäilman pitää olla terveellistä ja turvallista.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) asumisterveysasetuksen mukaan kotioloissa lämpötilan yläraja on 32 plusastetta. Sairaaloiden, palvelutalojen ja vanhainkotien sisälämpötila saa olla enintään 30 astetta.

Terveysviranomaiset valvovat rajojen noudattamista. Jos rajat ylittyvät, omistajan on ryhdyttävä toimiin lämpötilan alentamiseksi.

Työsuojelumääräykset taas sääntelevät työpaikkojen lämpötilaa. Jos työpaikan lämpötila nousee yli 28 asteen, työnantajan on rajoitettava aikaa, jonka työntekijä työskentelee näin kuumassa.

Uusien talojen lämpötiloja säännellään rakentamismääräyksillä, jotka annetaan nykyään ympäristöministeriön (YM) asetuksissa. Poikkeuksena ovat pientalot, esimerkiksi yhden perheen omakotitalot, joiden lämpötiloja ei säännellä.

Tiukimmat vaatimukset YM asettaa sairaaloille ja vanhusten palveluasunnoille.

Rakennusteollisuus RT ry:n asiamies Jani Kemppainen arvioi, että YM:n asetuksissa ilmaston lämpenemiseen on varauduttu kohtuullisen hyvin.

Uudet julkiset rakennukset jäähdytetään. Vasta rakennetuissa kouluissa, sairaaloissa, päiväkodeissa, kaupoissa tai toimistotaloissa ei siis todennäköisesti synny suuria ongelmia sellaisena vuonna, jolloin sää on suurin piirtein normaali.

YM:n määräykset on mitoitettu tavanomaisten kesäsäiden mukaan, sellaisten, joita on suunnilleen yhdeksänä kesänä kymmenestä.

Uusien asuntojen “laskennalliseksi jäähdytysrajaksi” YM on asettanut 27 astetta, mutta keskivertovuoden kesäkuukausina jäähdytysraja saa ylittyä 150 astetunnin verran. Astetunti tarkoittaa sitä, että todellinen lämpötila poikkeaa ohjearvosta yhden asteen verran yhden tunnin ajan.

Suomen kesäsää kuitenkin vaihtelee paljon. Esimerkiksi kesällä 2017 helteet jäivät vähiin, mutta kesällä 2018 rikottiin moneen kertaan 150 astetunnin raja. Sen ylittymiseen riittää jo yksi viikko, jonka aikana 30 asteen sisälämpötila vallitsee 8 tuntia päivässä.

 

Rakentamisessa epäterveellisen kuuman sisäilman ongelmaa voidaan ratkoa kahdella eri tavalla: tiukentamalla normeja tai antamalla markkinoiden ohjata kehitystä.

Rakennusteollisuuden Kemppainen pohtii, pitääkö kaikki asuinkerrostaloyhtiöt velvoittaa siirtymään jatkossa koneelliseen jäähdytykseen, vaikka se nostaisi merkittävästi rakentamisen hintaa.

Hän kysyy, haluaako asunnon ostaja maksaa vaikkapa 10 000 euron lisähinnan jäähdytyksestä, jos sitä tarvitaan vain yhtenä vuotena kymmenestä.

Nykyäänkin YM:n asetukset määrittävät vain rakentamisen minimivaatimukset.

“Aina saa tehdä parempaa”, Kemppainen sanoo.

Myös RAKLIn tekninen johtaja Mikko Somersalmi painottaa jäähdytysinvestointien hintaa. RAKLI on rakennuttajien ja kiinteistönomistajien järjestö.

Hänen näkemyksensä mukaan muutokset tapahtuvat parhaiten markkinaehtoisesti.

“On hyvä, että on taloja, joissa on jäähdytys, mutta vaihtoehdoksi tarvitaan edelleen myös sellaisia asuntoja, joissa viilennys perustuu pelkästään läpivetoon ikkunoiden kautta.”

Moni uusi asuintaloyhtiö haluaa nykyisin kaukojäähdytysliittymän, jos sellainen on tarjolla.

Asuintalojen viilennykseen ei tarvita uusia innovaatioita. Asiantuntijoiden mukaan nykytekniikka mahdollistaa hyvän lopputuloksen.

Kerrostalon koneellinen viilennys tai jäähdytys voi olla asunto- tai talokohtaista.

Asuntokohtainen ratkaisu perustuu yleensä ilmalämpöpumppuun, talokohtainen taas niin sanottuun jäähdytyskoneikkoon eli jäähdytyskoneiden yhdistelmään.

Uudet asuinkerrostalot on Somersalmen mukaan nykyään tapana rakentaa niin, että ne voidaan varustaa myöhemmin omalla jäähdytysjärjestelmällä.

Keinovalikoimaan kuuluu myös kaukojäähdytys. Kaukolämmön tavoin se on kaupunkien ja taajamien ratkaisu. Molemmat tuotetaan keskitetysti ja tuodaan putkia pitkin kotiin, joten taloyhtiö ei tarvitse omia tuotantolaitteita.

Kaukojäähdytystä on tarjolla muun muassa Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Porissa. Suurin tuottaja on Helen Oy, entinen Helsingin Energia.

Heinäkuun 2018 hellepäivinä Helsingin kaukojäähdytyksen kulutus nousi ennätykseen, 140 megawattiin, mikä riittäisi 100 000 kerrostalokaksion viilentämiseen.

Helenin myynti- ja asiakaspalvelujohtaja Marko Riipinen kertoo, että Helsingin kaukojäähdytysverkosto kattaa 500 rakennusta lähes koko kantakaupungin alueella. Asiakkaita on 400: hotelleja, liiketaloja, kauppakeskuksia, toimistoja, konesaleja sekä asuintaloyhtiöitä, joissa on parituhatta asuinhuoneistoa.

Moni uusi asuintaloyhtiö haluaa nykyisin kaukojäähdytysliittymän, jos sellainen on tarjolla. Sama pätee vanhoihin taloihin, joissa tehdään putkiremontti, koska sen yhteydessä jäähdytysinvestointi on verraten kätevä ja edullinen.

Huoneistoon kaukojäähdytys tuodaan ilmastointilaitteen, huoneisto- tai talokohtaisen ilmanvaihdon, lattiaviilennyksen tai sisäkattoon piilotetun säteilypaneelin kautta.

 

Jäähdytykseen kannattaa varautua jo rakennuksen suunnittelussa, koska se alentaa kustannuksia. Silloin on syytä varmistaa myös se, että laskelmat kesäajan sisälämpötiloista ovat mahdollisimman realistisia.

Talotekninen teollisuus ja kauppa ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo suosittelee, että uuden asunnon ostaja vaikuttaisi kohteen suunnitteluun.

“Ilmanvaihdon riittävyys, yötuuletus, varjostukset”, hän listaa asioita, jotka vaikuttavat sisätilojen lämpötilaan.

Ilmanvaihdon teho on järkevää mitoittaa suuremmaksi kuin pelkkään peruskäyttöön. Samoin on syytä miettiä ikkunoiden kokoa ja ilmansuuntia. Salo huomauttaa, että aurinkoisella säällä ikkunan pinta on lähes yhtä kuuma kuin lämpöpatteri talviaikaan.

Elleivät peruskonstit riitä, on harkittava erityisratkaisuja, esimerkiksi viilentävää lattiaa tai kattopintaa.

 

Kiinteistöliiton Pylsy toivoo, että markkinoille tulisi tarjontaa edullisista kokonaisratkaisuista, joilla voi hallita olemassa olevien kerrostalojen sisälämpötiloja.

Pien- ja rivitalojen viilentäminen ei ole järin suuri ongelma. Kemppaisen mukaan niissä voidaan käyttää edullisesti ilmalämpöpumppuja.

Myös kerrostalossa on mahdollista käyttää ilmalämpöpumppua asunnon viilennykseen, mutta se edellyttää taloyhtiön lupaa.

Rakennuksissa, joissa käytetään maalämpöä, voidaan varsin helposti hyödyntää maaviilennystä eli “maakylmää”. Maakylmä tarkoittaa sitä, että maalämpöpumpun lämpökaivoa käytetään myös rakennuksen jäähdyttämiseen.

Ikkunaremontin mahdollisuudet on myös viisasta hyödyntää, sillä ikkunalasien materiaali vaikuttaa sisälämpötilaan.

Moni yritys viilentää liike- ja toimitilojaan aurinkopaneelien tuottamalla sähköllä.

“Uskon että nämä investoinnit kasvavat”, Somersalmi sanoo.

 

Kaikki uusien kerrostaloasuntojen ostajat eivät ole valmiit maksamaan koneellisesta viilennyksestä. Kemppaisen mukaan näiden ostajien kannattaa käyttää viilennykseen varjostettuja terasseja ja puita, jotka eivät maksa paljon.

Välimeren maissa käytetään metallisia kaihtimia, joilla ikkunat peitetään ulkopuolelta. Suomessa käytetään yleensä sälekaihtimia, jotka päästävät lämmön ikkunan sisäpuolelle.

“Suomessakin voitaisiin käyttää ikkunan ulkopuolella olevia kaihtimia tai ikkunaluukkuja”, Kemppainen ehdottaa.

On muutamia yksinkertaisia kotikonsteja, joilla vanhaa kuumaa taloa voi viilentää.

Salon mukaan verhot on pidettävä kiinni aurinkoisina päivinä ja ikkunat yöllä auki, mikäli mahdollista.

Jos koneellinen ilmanvaihto on käytettävissä, se on syytä laittaa isommalle, kun ulkolämpötila on sisälämpötilaa alempi.

Tilannetta voi paikata myös siirrettävällä jäähdytyslaitteella, joka puhaltaa lämmintä ilmaa ulos. Sellaisen avulla voidaan jäähdyttää yhtä huonetta kerrallaan.