Heinolan reumasairaalan konkurssi: Kela noudatti pelisääntöjä

Susan Heikkinen
Kotimaa 18.4.2010 13:00

Kela ei ollut vastuuton reumasairaalan omistaja – eikä omistaja ollenkaan, sanoo pääjohtaja Jorma Huuhtanen.

Reumasairaala Heinolan reumasairaala ehti toimia lähes 60 vuotta. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kun Heinolassa vuodesta 1951 toiminut Reumasäätiön sairaala kaatui konkurssiin maaliskuussa, Kansaneläkelaitos nimettiin julkisuudessa yhdeksi syypääksi. Kela mainittiin sekä sairaalan suurimmaksi omistajaksi että velkojaksi, joka ei silti pelastanut arvostettua laitosta.

”Me emme koe olevamme omistaja”, selventää Kelan pääjohtaja Jorma Huuhtanen (kesk).

”Olemme yrittäneet ymmärtää säätiölain henkeä niin, että heillä on kaikkiin asioihinsa toimivalta.”

Reumasäätiössä äänivalta on jaettu sairaansijoina, joista Kelan nimissä on ollut kaksi kolmasosaa. Huuhtanen arvelee, että nämä vertauskuvalliset pedit on julkisuudessa tulkittu omistamiseksi.
”1990-luvun alussa ministeriöt luovuttivat äänivaltansa Reumasäätiössä Kelan käytettäväksi, jotta valtion puolelta joku sitä käyttäisi.”

Reuman sairaala on tehnyt tappiota vuodesta 2005 asti. Lääkkeet ovat kehittyneet ja vähentäneet laitoshoidon tarvetta. Toisaalta julkinen puoli, sairaanhoitopiirit, on vahvistanut osaamistaan ja halunnut hoitaa potilaansa itse, joten Reuman asiakkaat ovat vähentyneet rajusti.

Kun lisäksi aikuisten reumakuntoutuksen antajiksi alkoi tarjoutua muitakin, Kelan oli hankintalain mukaisesti kilpailutettava kuntoutus viime vuonna. Reuma valittiin yhdeksi kolmesta palveluntuottajasta.

Uudessa tilanteessa Kela muutti lähetekäytäntönsä tasapuolisen monimutkaiseksi, ja vuodenvaihteen jälkeen kuntoutukseen ohjaaminen on ollut kitkaista. Reuma ei ehtinyt saada Kelan kautta yhtään aikuiskuntoutusasiakasta, ja kassakriisi pakotti sen hallitsemattoman nopeaan konkurssiin.

Kela avusti Reumaa 2000-luvun puoliväliin asti. Sen jälkeen Kelassa on jouduttu lukemaan rinnan kahta lakia – kuntoutuslakia ja hankintalakia.

”Vuodesta 2006 alkaen millekään taholle ei ole annettu mitään avustusta”, Huuhtanen sanoo.

Konkurssin jälkeen Kela näyttäytyy myös Reumasäätiön velkojan roolissa yli kahdeksan miljoonan euron saatavilla. Se selittyy Huuhtasen mukaan vanhoilla avustuksilla.

”Peruskorjausavustuksiin on liittynyt ehto, että jos rakennuksen käyttötarkoitus muuttuu, meillä on oikeus vaatia raha takaisin. Oletan, että meidän täytyy siltä pohjalta toimia.”
Reumasäätiö koetti viime vaiheissa saada Invalidisäätiöstä kumppania.

”Minusta se olisi ollut valtakunnallisestikin hyvä osoitus uudesta työnjaosta. Minulla on suuri pelko, että konkurssit tulevat jatkumaan.”

Keskustelu

Kela noudatti pelisääntöjä; siis markkinatalouden pelisääntöjä. Kun vastakkain olivat kuntoutus- ja hankintalaksi, hakintalaki voitti!
Minun ymmärtäkseni Kela on valtion – siis meidän kaikkien – omistama laitos. jonka tehtävänä on auttaa ja tukea sairaita ja muita tukea tarvitsevia ihmisiä, eikä markkinatalouden lakien mukaan toimiva liiketaloudellinen yksikkö.
Ei ihme, jos Suomen terveydenhuolto ei toimi ja suomalaiset voivat huonosti, kun tärkeämpää on kilpailutus kuin reumasairaiden kuntoutus.
Siis mitkä ovat Kelan pelisäännöt, pitäisiköhan eduskunnan miettiä ne uudestaan.

Reuma on yksityinen yritys, jota Kela ei lain mukaan voi tukea, kuten ei voi mitään muutakaan yksittäistä yritystä. Hankinnat on kilpailutettava, niin yksinkertaista se on. Jos valtio haluaa antaa rahaa Reumasairaalalle, on päätös tehtävä eduskunnassa. Kyseessä ei ole pelisääntö, vaan markkinataluden toiminnan takaava eduskunnan säätämä laki.

Heinolan Reumasairaala on pitkälle erikoistunut lapsireuman ja vaikeiden moniongelmaisten potilaiden hoitoon. Koska se on ainoa tälläinen Suomessa, sinne olis pitänyt ohjata nämä potilaat koko maasta ilman kilpailuttamista.
Valtio ja Kela tekivät suuren mokan vain 2 miljoonan euron vuoksi, koska heiltä puuttuu kokonaisvaltaine näkemys siitä, kuinka tämä asia pitää hoitaa. Politiikan tavikset ovat ”maskissa” tässäkin asiassa, kuten monessa muussakin.

kaikki tuberkuloosiparantolat? Miksi niitä ei ole pidetty auki valtion rahoilla täydellä henkilökunnalla vaikka potillat ovet loppuneet jo 50 vuotta sitten. Sama on tapahtumassa reumalle, lääkinnän parantaminen on vähentänyt hoidon ja kuntoutuksen tarvetta niin paljon, että Suomessa ei enää tarvita erikoissairaalaa.