He ovat vuoden nuoret suomalaiset menestyjät – Klaus Härö, Antti Pentikäinen ja Mikko Wirén

Kotimaa 24.4.2010 16:00

Suomen nuoriksi menestyjiksi on tänä vuonna valittu Klaus Härö, Antti Pentikäinen ja Mikko Wirén.

Suomen nuori menestyjä -palkinto on jaettu vuodesta 1990. Sen saa vuosittain kolme omalla alallaan poikkeuksellisen hyvin menestynyttä henkilöä. Voittajat julkistettiin tänään Kuopiossa Suomen nuorkauppakamareiden vuosikokouksessa.

Elokuvaohjaaja Klaus Härö sai palkintonsa kilpailuluokassa kulttuuri. Hän on ohjannut muun muassa palkitun Postia pappi Jaakobille -elokuvan. 39-vuotiaan Härön on sanottu luovan psykologisesti herkkiä tunne-elämän kuvaksia. Hänen elokuvansa käsittelevät usein kiellettyjä, kätkettyjä ja yhteiskunnallisesti vaiettuja aiheita.

38-vuotias Antti Pentikäinen palkittiin maailmanrauhan edistämisestä. Hän on ollut Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja vuodesta 2004. Pentikäinen on työskennellyt myös presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana.

Kolmas voittaja on juuri 38 vuotta täyttänyt lääkäri Mikko Wirén. Hän sai palkintonsa liike-elämän ja talouden kilpailuluokassa. Wirén on tamperelaisen Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtaja. Yritys tuottaa lääkäripalveluja kuntiin.

2001 perustettu Pihlajalinna Oy on ollut vuosituhannen alkupuoliskon Suomen nopeimmin kasvava yritys. Sen liikevaihdoksi arvioidaan noin 30 miljoonaa euroa. Wirén on tuottanut yhdeksässä vuodessa Suomeen tyhjästä yli 500 uutta työpaikkaa.

Näin voittajat näkevät Suomen

Nuori menestyjä -palkinto voi tuoda saajilleen mainetta myös maailmalla. Suomen Kuvalehti kysyi palkituilta, miten he näkevät maamme nykyisen tilanteen ja tulevaisuuden haasteet.

1. Miten luonnehtisit nykyistä Suomea viidellä sanalla?
2. Mitä pitäisi tehdä, jotta lapsille voitaisiin antaa uskottava lupaus tulevaisuudesta?

Klaus Härö:

1. Historiaton, lyhytmuistinen, juureton, myötäilevä ja linjaton.

”Näen yhtenä suurimpana haasteena sukupolvien välisen kontaktin parsimisen takaisin yhteen. Me olemme kadottaneet yhteyden isovanhempiimme. Me etsimme vapautta, ja olemme samalla hankkineet tilalle juurettomuuden.”

”Vaikka me haluamme yhteenkuuluvuutta, niin emme etsi sitä perheen parista. Ikään kuin toinen käsi antaisi ja toinen ottaisi pois.”

2. On elettävä, niin kuin opettaa.

”Pystynkö itse elämään näin? En ehkä aina. Tämä on oltava tavoitteena, vaikka se on vaikeaa.”

Antti Pentikäinen:

1. Ahkera, rikas, arka, mahdollisuuksia käyttämättä.

”Suomalaiset ovat ahkeria. Hieman vitsaillen voisi sanoa, että Suomessa on niin pitkät talvet, ettei täällä ole muuta tekemistä kuin tehdä töitä. Olemme myös edelleen taantumasta huolimatta yksi maailman rikkaimmista maista.”

”Arkuus tulee varmaankin siitä, että Suomella on ollut aina ahdas poliittinen rooli. Emme käytä kaikkia mahdollisuuksiamme, meillä olisi vielä paljon annettavaa esimerkiksi hätäapuun ja kriisinhallintatyöhön.”

2. Naisten asemaa pitäisi parantaa ja köyhyyden poistamiseksi olisi tehtävä globaali sopimus.

”Nykyiset keinot eivät ole riittäviä. Esimerkiksi köyhyyden poistamiseksi tarvittaisiin uudenlaisia sopimuksia, ei pelkästään kehitysyhteistyötä. Jokainen tarvitsee ihmisen, joka välittää.”

Mikko Wirén:

1. Muuttuva, vanhaa puolustava, korkeasti koulutettu, potentiaalinen, isänmaani.

”Suomi on isänmaani. Minulla on lämpimiä tunteita sitä kohtaan, mutta muutamat asiat huolestuttavat. Nykyinen suuntaus kulkee kohti monopolisointia. Esimerkiksi sairaalakuljetuksia ollaan siirtämässä kokonaan pelastuslaitokselle.”

”Monopolitilanne on aina vahingoksi, oli se yksityinen tai julkinen. Täytyisi tähdätä yksityisen ja julkisen sektorin parhaiden puolten yhdistämiseen, ei uudistuksiin, jotka rajottavat kummankin toimintaa.”

2. Täytyisi panostaa palvelualaan ja erityisosaamiseen.

”Suomi elää tietynlaisessa murroksessa. Teollisuuden työpaikkoja lopetetaan tai siirretään halpatyömaihin. Suoritustyöt pakenevat Suomesta, meidän täytyy kehittää erityisosaamista ja palvelualaa. Täytyy myös muistaa korostaa luonnon arvoja.”