Hävittäjälobbarin leipiin

Puolustusvoimista arvioidaan, että valtio voi hyötyä hävittäjähankkeen parissa työskennelleen virkamiehen siirtymisestä viestintätoimiston palvelukseen.

Kotimaa 05.02.2020 07:52
Jyri Raivio
Super Hornet on yksi ehdokas Suomen uudeksi hävittäjämalliksi © Roni Rekomaa/Lehtikuva

Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen erikoistunut konsulttitoimisto Blic julkisti tammikuun lopulla nimitysuutisen. Sen mukaan everstiluutnantti (evp) Juha Salminen on palkattu vanhemmaksi neuvonantajaksi erityisesti puolustusalan asiakkuuksissa, mukaan lukien Boeingin asiakkuus.

Tämä tarkoittaa sitä, että Salminen työskentelee nyt hartiavoimin saadakseen Suomen valtion valitsemaan Boeingin valmistaman Super Hornetin ilmavoimien uudeksi monitoimihävittäjäksi.

Niin sanotussa HX-prosessissa on kyse 10 miljardin euron kaupasta ja siinä on mukana viisi myyjäehdokasta. Valinta on määrä tehdä syksyllä 2021.

Salminen on entinen ilmavoimien Hornet-pilotti ja laivueenkomentaja. HX-hankkeen kannalta kiinnostavin osa hänen ansioluetteloaan on kuitenkin se, että hän työskenteli puolustusministeriössä strategisten hankkeiden ohjelmassa vanhempana osastoesiupseerina vuosina 2016-2018. Reserviin puolustusvoimista hän jäi joulukuussa 2018.

Strategisista hankkeista ylivertaisesti merkittävin on juuri HX. Salminen siirtyi siis ostajan leivistä yhden tarjoajan palvelukseen. Blicin tiedotteen mukaan hänellä ei ole karenssia puolustushallinnon aikaisista tehtävistä ja uudesta tehtävästä on asianmukaisesti ilmoitettu puolustusministeriöön.

Salminen on ensimmäinen henkilö, joka on siirtynyt myyjän lobbariksi suoraan hävittäjäkauppaa valmistelevasta organisaatiosta.

Salminen ei ole ensimmäinen korkea-arvoinen upseeri, joka on hakeutunut HX-hankkeen konsultiksi.

Tarjoajien käyttämien yritysten, enimmäkseen viestintätoimistojen, palkkalistoilla on kuusi entistä sotilasta. Heistä tunnetuin lienee entinen puolustusvoimien komentaja Juhani Kaskeala, Blicin leivissä hänkin.

Sotilaiden lisäksi konsultteina on muitakin tunnettuja nimiä entisestä puolustusministeristä Jan-Erik Enestamista ministeriön valtiosihteeriin Marcus Rantalaan ja entiseen ministeriön huippuvirkamieheen Eero Lavoseen.

Lavonen oli mukana jo tekemässä Hornet-kauppoja 1990-luvun alussa. Yhteistyötahot on listattu HX-hankkeen nettisivuilla.

Juha Salminen on kuitenkin ensimmäinen, joka on siirtynyt myyjän lobbariksi suoraan hävittäjäkauppaa valmistelevasta HX-organisaatiosta.

 

Ulkopuolisesta saattaa näyttää erikoiselta, että keskeisessä tehtävässä tiukasti kilpaillussa hankintaprosessissa toiminut henkilö palkataan ratkaisuvaiheessa yhden tarjoajan palvelukseen.

Salmisen sotilasuran viimeinen esimies, strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja ja entinen ilmavoimien komentaja Lauri Puranen ei näe asiassa ongelmaa. Salmisen siirrossa ei hänen mukaansa ole mitään outoa, saati huolestuttavaa.

Puranen muistuttaa, että Salminen jäi eläkkeelle noin kuukautta ennen kuin HX-kandidaattien ensimmäiset tarjoukset jätettiin.

Niistä hänellä ei siis Purasen mukaan voi olla tietoa.

”Toki hänellä on uransa ja puolustusministeriön tehtävänsäkin johdosta tietoa, joka on salattu julkisuuslain 24. pykälän kohdan 10 perusteella. Hänellä ei ole mitään sellaista tietoa, esimerkiksi tietoa tarjouksista, joka vaarantaisi tasapuolisen kilpailun”, Puranen kirjoittaa sähköpostiviestissään.

Salmisen Blic-pesti ei Purasen mielestä ole HX-hankkeen näkökulmasta ongelmallinen, pikemminkin päinvastoin.

”Uskon, että evp-henkilöiden osaaminen auttaa tarjoajia tarjousten koostamisessa ja siten hyödyttää myös HX-hanketta”, Puranen kirjoittaa.

Hänen mukaansa Salmisen siirrosta ilmoitettiin HX-hankkeelle sovitusti. Karenssisopimus on tehtävä jo ennen nimitystä eikä sitä katsottu tarpeelliseksi Salmisen kohdalla. Purasen mukaan ”julkisuuslain mukainen salassapitovelvollisuus on katsottu riittäväksi”.

 

Salminen itse on samaa mieltä. Hänen mukaansa laki määrittelee salassapitovelvoitteet riittävän yksiselitteisesti.

Kuten hävittäjälentäjät yleensä, vuonna 1969 syntynyt Salminen jäi eläkkeelle nuorella iällä.

”Vuoden verran vietin eläkeläiselämää, mutta kun osaamista oli karttunut, aloin pohtia uusia työmahdollisuuksia”, hän sanoo.

Salmisen työsuhde Blicissä jatkuu ainakin HX-hankkeen ratkaisuun eli vuoden 2021 syksyyn saakka. Sen jälkeen tilanne katsotaan uudelleen.

 

Julkisuuslaki vaatii virkamiestä pitämään salassa pidettävät asiat salaisina myös virkasuhteen päättymisen jälkeen aina siihen saakka, kunnes kyseisen asian salassapito on purettu.

Tästä velvoitteesta huolimatta valtionhallintoon on luotu myös erityinen karenssijärjestelmä.

Valtion virkamieslain mukaan työnantaja voi tehdä virkamiehen kanssa karenssisopimuksen, joka estää häntä siirtymästä toisen työnantajan palvelukseen tai perustamasta omaa, samalla alalla toimivaa yritystä. Karenssi voi jatkua korkeintaan kuusi kuukautta virkasuhteen päättymisen jälkeen.

Näin voidaan tehdä, jos virkamiehellä on pääsy sellaiseen salaiseen tietoon, jota voidaan käyttää uudessa työpaikassa omaksi tai toisen hyödyksi tai toisen vahingoksi. Karenssiajalta maksetaan palkan suuruinen korvaus.

 

Karenssi ja julkisuuslain salassapitovelvollisuus ovat siis kaksi eri tapaa pyrkiä samaan tavoitteeseen. Silti karenssi on melko laajasti käytössä myös puolustusvoimissa.

Simo Toivonen pääesikunnan henkilöstöosastolta laskee, että puolustusvoimilla on 19 karenssisopimusta. Lähes kaikki niiden tekijöistä työskentelevät ”ainakin osittain HX-hankkeeseen liittyvien asioiden kanssa”.

Sinänsä HX-hanke ei Toivosen mukaan eroa muista puolustusvoimien hankkeista tässä suhteessa eikä erillisiä karenssisopimuksia ole tehty. Sellaista ei siis tehty myöskään Salmisen kanssa.

Karenssisopimus tehdään aina puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin ja amiraalin ja puolustusvoimain pääinsinöörin virkoja täytettäessä.

Komentajan sopimuksen tekee ministeriö. Edellisen komentajan Jarmo Lindbergin karenssi päättyi tammikuun lopussa.

Ministeriöstä kerrotaan, että komentajan lisäksi karenssisopimukset on tehty rakennuslaitoksen johtajan ja kahden virkamiehen kanssa. Toinen on Lauri Puranen, toinen materiaaliyksikön johtaja, hallitusneuvos Tarja Jaakkola.

Sisältö