Hannu Hautala: ”Palokärki on omaa luokkaansa lintujen joukossa”

Luontokuvaaja on itsekin poikkeusyksilö: hän kuvaa yhä filmille.

Hannu Hautala
Teksti
Risto Nevanlinna
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Palokärki on Suomen suurin tikka, jota on vaikea olla huomaamatta. Sen keväinen rummutus on huomattavan voimakasta ja kantaa erämaan yllä kilometrien päähän. Kokomustan palokärjen lepattavan lennon tunnistaa pienellä harjaannuksella jo etäältä. Lentoääni kry-kry-kry-kry on sekin tunnusomainen.

Ja kun osuu tikan työmaalle, jossa se on tuntikausien ajan takonut syvältä puusta ravinnokseen muurahaisia, linnun olemassaolo on helppo todeta kaikkialle singonneista lastuista, vaikka itse palokärjestä ei näkyisi enää höyhentäkään.

Palokärki on uuttera työmyyrä ja jäljen jättäjä – vähän niin kuin luontokuvaaja Hannu Hautalakin.

Linnun hiilenmusta olemus painui Hautalan mieleen ensi kerran kun Hautala oli vasta rippikouluikäinen, kauan ennen ammattimaisen luontokuvaajan uraa.

Nyt yli puolivuosisatainen kokemus tästä aristokraattisesta sielunlinnusta on tiivistynyt kirjaksi. Takana on kahden vuoden työrupeama, kirjoittamista, arkistoon kertyneiden vanhojen kuvien läpikäyntiä ja uusien ottamista.