Vaikutusvaltainen arkkitehti: Makkaratalo ansaitsee suojelun

Rakennuksen ikä ei ratkaise sen arvoa vaan tarina, sanoo Unescon maailmanperintökohteita valitseva Kirsti Kovanen.

arkkitehtuuri
Teksti
Hannu Pesonen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Muinaisen Babylonin kulttuurimaisema, Nagasakin kristilliset pyhätöt vai Le Corbusierin moderni arkkitehtuuri eri puolilla maailmaa? Tai ehkä sittenkin Mikronesiaan tekosaarille rakennettu Nan Madolin temppelikeskus?

Vaihtoehdot ovat vilahdelleet Kirsti Kovasen mielessä aamun junamatkalla Mikkelistä Helsinkiin.

Etelä-Savon ely-keskuksessa työskentelevä arkkitehti heittää repun selkäänsä. Kun hän liittyy Helsingin rautatieasemalta purkautuvaan ihmisjoukkoon, tuskin kukaan osaa arvata, että Sokoksen kulmalla valojen vaihtumista odotteleva silmälasipäinen nainen on käytännössä yksi vaikutusvaltaisimmista suomalaisista maailmalla.

Junamatkaa seuraa usein lento Pariisiin, jossa historiallisten rakennusten, alueiden ja kulttuurimaisemien suojeluun keskittyvä kansainvälinen asiantuntijajärjestö Icomos (International Council on Monuments and Sites) odottaa suomalaista pääsihteeriään.

Kun YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unesco valitsee uusia rakennuksia tai arkeologisia kohteita maailmanperintöluetteloonsa tai arvioi sinne jo hyväksyttyjen nykytilaa, se tekee päätöksensä pitkälti Icomosin arvion perusteella.