Äänitorvi
Elina Pekkarinen oli lapsena niin äänekäs, että äiti vei hänet lääkäriin. Nyt hän on lapsiasiavaltuutettu ja ääntä pitää löytyä.
Ensin oli tohtori Kivuton, joka itse teki kaiken työn. Sitten Pelle Peloton, joka itsensä likoon laittoi. Nyt on Pikku Myy, joka asiat uskaltaa sanoittaa.
Elina Pekkarinen ei pidä kuvailusta.
”Ai minä Pikku Myy? Noin sanotaan, jos nainen on hankala, vihainen, sellainen riivinrauta.”
Mutta Pikku Myy oli tarkoitettu kehuksi. Entinen yhteistyökumppani tahtoi luonnehtia Suomen lapsiasiavaltuutettuja, jotka hän tuntee hyvin.
Uranuurtaja oli Maria Kaisa Aula, entinen keskustapoliitikko, joka irtisanoutui toisella toimikaudellaan protestina henkilöstön vähyydelle ja työn kuormittavuudelle. Tuomas Kurttila, teologi, demari ja ”retoriikan mestari”, pyrki toiselle viisivuotiskaudelle.
Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista
Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.
Lapsiasiavaltuutettu lähtee vaaleihin, kritiikot epäilevät riippumattomuutta – Kurttila arvostelijoille: ”Äärimmäisen vaarallista”
Lapsiasiavaltuutettu puhuu lasten hyväksikäytöstä Suomessa: ”Riskejä ei pidä vähätellä tai kieltää”
Henkilökuvassa uusi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila – ”Yhteiskunnalla on puberteetti”
