Kovaa kyytiä

Joel Järvinen ei tehnyt Uberista yhteiskuntakelpoista. Sen sijaan yhteiskunnasta tuli Uber-kelpoinen, kiitos kiivaan lobbauksen.

hän
Teksti
Veera Jussila
Kuvat
Jonne Räsänen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Tervetuloa oikeaan Amerikkaan, toivotti Joel Järvisen ystävä. Oli toukokuun loppu 2010, ja Järvinen oli juuri laskeutunut San Franciscon lentokentälle.

Portland ei ollut oikeaa Amerikkaa. Siellä pienpanimot kävivät uusiutuvalla energialla ja pikaraitiovaunun käyttö oli keskustassa ilmaista. Täydellinen kaupunki tuulivoimayhtiö Vestasin Yhdysvaltain pääkonttorille – ja yhtiössä liiketoiminnan analyytikkona työskennelleelle Järviselle.

Oikeassa Amerikassa ei tietenkään pärjännyt ilman autoa. Ei San Francisconkaan seudulla, jonne Järvinen oli matkustanut tapaamaan kavereitaan. Piilaakson hengessä nämä jakoivat omakotitalon.

Palo Alton bisnesalueella California Avenuella Järvisen ohi käveli poolopaitainen hahmo farkuissa.

Steve Jobs, Applen toimitusjohtaja.

Samana viikonloppuna joukko it-yrittäjiä lanseerasi San Franciscossa uuden palvelun, jossa autokyydin saattoi tilata vain iPhonen hipaisulla.

Uberin ja Järvisen tiet kohtasivat vasta myöhemmin, vuonna 2013. Tukholmalaisen Hyper Island -bisneskoulun luennolla Ruotsin Uberin markkinointipäällikkö antoi tehtävän: miten yritys voisi mainostaa palvelua uusille käyttäjille?

Järvisen ryhmä voitti. He ehdottivat, että Uber olisi läsnä Tukholman juoksutapahtumissa. Maratonin jälkeen juoksijoille tarjottaisiin ”rentouttava hetki: autokyyti ja siellä ehkä urheilujuomaa”.

Muutamaa kuukautta myöhemmin Järvinen aloitti työt Ruotsin Uberilla.

Marraskuussa 2014 Uber julkisti Suomeen tulonsa Slushissa. Järvinen kulki muiden mukana puffaamassa, jakamassa ilmaista jäätelöä.

Sitten tuli muuta tehtävää.

 

Osoite on Mannerheimintie 20 B, sama kuin Forumin kauppakeskuksella.

Yhtä toimistohotellin huonetta vuokraa Uber, joka palaa Suomeen vajaan vuoden tauon jälkeen. Yhteiskäytössä olevan neuvotteluhuoneen fläppitaulu on tyhjä, servetit joulunpunaiset.

Heinäkuun alusta voimaan tulevan liikennepalvelulain myötä jokainen voi hakea taksilupaa eläke-Hondalleen tai vaikka mönkijälle. Halpakisa on jo alkanut: esimerkiksi Kovanen mainostaa Helsingissä kympin Fixutaxi-kyytejä.

Tosin kuin taksiyhtiöt, Uber ei rekrytoi uusia kuljettajia, kertoo Suomen ja Ruotsin maajohtaja Järvinen. ”Kuljettajat ovat yrittäjiä, jotka voivat rekisteröityä palveluun. Olemme tuoneet tätä mahdollisuutta erityisesti nykyisten taksiyrittäjien tietoon.”

Ääni on rauhallinen. Pöytää koristaa kullanvärinen iPhone, denim-kauluspaita on yhtä siisti kuin neuvotteluhuone.

Uusi laki tunnistaa Uberin välityspalveluksi. Sen kuljettajilla tulee olla taksinkuljettajan ajolupa, taksiliikennelupa ja Y-tunnus. Jos kuljettaja tekee töitä toisen Uber-kuskin yritykselle, ajolupa riittää.

Kilpailussa Uber aikoo pärjätä hinnoilla – ja teknologialla. Sovellus paikantaa lähellä olevan auton, arvioi hinnan ja antaa matkustajan arvioida kyydin laadun: kuljettajalle jaetaan tähtiä.

”Ja toki kolmantena se kansainvälinen tunnettu brändi.”

Uberin tulo Suomeen oli keskustelunavaus. Se tehosi.

Akuuteissa tilanteissa soitto hätäkeskukseen.” Niin Helsingin poliisi ohjeisti Uber-kuskeista Twitterissä kesällä 2015. Riemu repesi. Olisiko havainto Airbnb-asunnostakin hälytyksen paikka?

Seurasi oikaisu: soitto vain, jos tulee ongelmia. ”Ei siis tarkoita sitä, että aina bongattuasi uber-kuskin ottaisit puhelun häkeen.”

Kuten aiemminkin maailmalla, Uber oli tullut Suomeen ennen lakia. Sen välitystoiminta tulkittiin lopulta hyväksyttäväksi, mutta kuljettajat olivat poliisin silmissä taksikuskeja ilman taksilupaa.

It-uutuuksia rakastavat kuluttajat rakastivat myös Uberia. Se oli pala New Yorkia Suomessa. Sovellusta ehdittiin ladata 150 000 kertaa. Uberin puolustaminen oli myös kannanotto sitä vastaan, mitä Twitterissä sanottiin ”punavihermaan” poliisin ”stasiksi meiningiksi”.

Kun Taksi Helsingin hallituksen puheenjohtajaa Jukka Kuusistoa haastateltiin Taloussanomissa, hän ei olisi halunnut edes sanoa Uberin nimeä ääneen.

Taksiliitto julkaisi selvityksen, jonka mukaan osalla Uber-kuskeista oli taustallaan tuomioita muun muassa ryöstöistä ja pahoinpitelyistä. Se myös teki Uberista yhä auki olevan tutkintapyynnön luvattoman taksiliikenteen harjoittamisesta.

Järvisen omaisuutta takavarikoitiin 245 000 euron arvosta. Takavarikko on sittemmin kumottu.

Ikävistä aiheista puhuttaessa Järvinen nojautuu eteenpäin, kämmenet toisiaan vasten pöydällä. On ”valitettavaa”, että Taksiliitto toimi miten toimi.

”He ovat tehneet hyvää vaikuttamistyötä, ja heillä on roolinsa valvoa nykyisten taksiyrittäjien etuja. Toivon toki, että he tekevät sitä myös kaikkien tulevien yrittäjien osalta.”

Uberin tulo Suomeen oli keskustelunavaus, tai ”osa keskustelua fyysisesti”, kuten Järvinen sanoo.

Se toimi. Kesällä 2015 Sipilän hallitus kirjasi ohjelmaansa liikenteen digitalisaation ja uudet liiketoimintakonseptit.

Järvinen vieraili eduskunnassa tiuhaan. Ainakin 16 kertaa toukokuun 2016 ja huhtikuun 2017 välisenä aikana. Piti kertoa, mitä Uber oli ja mitä se tahtoi. Kokemus oli ”ihan positiivinen”.

Hän ei nimeä tapaamiaan poliitikkoja, mutta heitä oli yli puoluerajojen.

”Osa oli ehkä mukana prosessissa, osalle se oli muuten vain kiinnostava aihe.”

Uusi laki on Järvisen mukaan ”eteenpäinkatsova”, ”moderni” ja ”vahvasti etunenässä”. Paljon freesimpi kuin Ruotsissa. Siellä Uber-autoiltakin vaaditaan taksimittarilaitteita.

 

Lapsena Järvinen rakenteli uusia kaupunkeja Sim City -pelissä. Kodin ympäriltä kaupunkia sai hakea: Tampereen Pohtola sijaitsee ihan Ylöjärven rajalla.

Isä oli organisaatiopsykologi ja johdon konsultti, äiti mielenterveystyötä tekevä erityissairaanhoitaja.

Järvinen ajatteli, että kauppis valmentaisi mihin vain työhön – ja veisi maailmalle. Niin vei, Mikkelin kautta Argentiinaan, Barcelonaan, Torontoon, ja Brysseliin. Teknologian johtamisen maisteriopinnoista hän päätyi tanskalaiselle tuulivoimalayhtiö Vestasille ja asumaan Portlandin ohella Tanskassa ja Ruotsissa.

Älypuhelinten vallankumous sai Järvisen kiinnostumaan teknologian startupeista. Ja vaikka Uber ei enää ole startup, edustaa Järvinen sukupolvensa yrittäjäyhteisöä monella tavalla.

On kansainvälisyys: heti lukion jälkeen kesäreissausta Yhdysvalloissa, nykyiset kaverit maailmalle lähteneitä tai sieltä palanneita.

Vapaus: yritys kulkee läppärissä Amsterdamiin tai mökille, ja se on ok, koska työ on intohimo.

Kulutusvalinnat: espresso macchiaton äärellä Järvinen kertoo Portlandin kahvipaahtimoista ja burgeripihviin käyttämästään lihasta (luomua, tarpeeksi rasvaista).

Kaupunkilaisuus: ratikkafaniksi tunnustautuva Järvinen odottaa vuotta 2021, jolloin raitiovaunu alkaa kulkea hänen entisessä kotikaupungissaan Tampereella.

Kuten startup-eetokseen kuuluu, korostaa myös Uber tekevänsä maailmasta paremman paikan. Kasvaessaan sympaattisista startupeista voi kuitenkin tulla helposti vihan kohde.

Uberin kuljettajat ovat lakkoilleet ja käräjöineet. Vuosi 2017 oli yhtiölle kamala: uutisoitiin seksuaalisesta ahdistelusta, kuljettajia viranomaisilta piilottavasta ohjelmasta ja kiistellyn toimitusjohtajan Travis Kalanickin potkuista. Kesällä hänen tilalleen valittiin sovitteleva perheenisä Dara Khosrowshahi, jonka tehtävänä on viedä 16 000 työntekijän yritys pörssiin vuonna 2019.

Uusi toimitusjohtaja puhuu aggressiivisuuden vähentämisen puolesta, ja se on Järvisestä hyvä.

”Visio, jossa voimme parantaa liikkuvuutta kaupungeissa ja vähentää riippuvuutta omasta autoilusta, on niin tärkeä, että asiat pitää tehdä oikein. Se on varmasti viesti myös Daran suunnalta.”

 

Tulevaisuudessa Uber tarjoaa lentokyytejä, Järvinen uskoo.
Tulevaisuudessa Uber tarjoaa lentokyytejä, Järvinen uskoo.

’Hei, mitäs te teette?”

Järvinen on ylittämässä kuvaajan pyynnöstä suojatietä Kampissa, kun hänet pysäyttää kukkapaitainen parikymppinen mies. Järvinen kertoo olevansa Uberin maajohtaja.

”Aika siistiä”, mies äimistelee. ”Eikö se ole ihan fiksu idea kuitenkin, verrattuna tohon vanhaan systeemiin?”

Järvinen huikkaa miehen perään hyvät kesät ja harppoo myhäillen tien yli.

Pohjoisella Rautatienkadulla sijaitsee Uberin uusi partneripiste, jonne kuljettajat voivat tulla kysymään neuvoa. Sisustus on mustavalkoharmaata, nurkassa jukkapalmu. Seinille on tarkoitus laittaa Uber-kuljettajista esittelyjä, samaan tapaan kuin Tukholman Östermalmilla.

Ruotsin maajohtaja Järvisestä tuli viime vuoden lopulla. Hän lentää Tukholmaan viikoittain.

Suomessa työntekijöitä on 10, Ruotsissa 20. Järvinen haluaa varata joka viikko aikaa epämuodollisiin keskusteluihin. ”Siitä miten menee, omasta työn tekemisen fiiliksestä.”

Kuljettajien kokemuksista Järvinen kyselee esimerkiksi istuessaan Uber-kyydissä.

”Viime viikolla järjestimme Tukholmassa heille ramadan-illallisen.”

Uberin edustamaa alustataloutta eli keikkatöiden välittämistä on myös kritisoitu halpatyömarkkinoiden luomisesta. Mitä Järvinen ajattelee siitä keskustelusta?

”Edullisilla hinnoilla tuodaan enemmän käyttäjiä palvelun pariin. Se taas tuo enemmän kysyntää ja kuljettajalle enemmän mahdollisuuksia”, Järvinen sanoo.

Tulon pitää olla toki riittävä, mutta etuja on muitakin: ”On se joustavuus ja tietynlainen oman itsensä pomous.”

Kun Uber kesällä 2017 vetäytyi Suomesta, se järjesti kuljettajille tilaisuuden, jonne tuli esittäytymään muita joustavan työn tahoja: keikkafirmoja, henkilöstönvälitystä.

Entä maksoiko se niiden kahden kuskin puolesta, jotka korkein oikeus määräsi korvaamaan valtiolle Uber-tulojaan?  Toisella summa oli 2 100 euroa, toisella lähes 9 200.

”Se on meidän ja kuljettajien välinen asia, sitä emme voi kommentoida.”

 

Viestintätoimiston toimitusjohtaja kättelee vieraat ovella. Uberin partneripisteen avajaisissa on paikalla noin tusina median edustajaa. Yle kuvaa videota. Myöhemmin haastateltavaksi saapuu kolme Uber-kuljettajaa: Timo, Jalo ja Murad.

78 maata, yli 600 kaupunkia, kertoo Järvinen esityksessään. Suomessa aloitetaan pääkaupunkiseudusta. Ja tavoite: olla vaihtoehto yksityisautoilulle.

Miksi ette toimi bussien tai pyörien kanssa?

”Itse asiassa mehän toimitaan!”

Maailmalla Uber-autot ovat sovitusti kuskanneet haja-asutusalueiden väkeä joukkoliikenneasemalle. San Franciscossa Uber välittää sähköpyöriä.

Toukokuussa Los Angelesissa järjestettiin summit lentävistä autoista, Järvinen kertoo. Ne kulkisivat kuin helikopteri: suoraan ylös, sitten eteenpäin. Uber toivoo välittävänsä ensimmäiset kaupalliset lentokyydit vuonna 2023.

Näissä tilanteissa Järvinen puhuu kaupunkien ekosysteemeistä, jossa ei omaa autoa tarvitse.

”Jos kyse olisi ollut perinteisestä taksien välityspalvelusta, en olisi ehkä hypännyt siihen kelkkaan.”

Lukiolaisena Järvinen oli mukana Euroopan nuorten parlamentissa, järjestössä, joka kannustaa nuoria aktiivisiksi eurooppalaisiksi.

Kuka poliitikko ajaa Uberille mieluisaa visiota?

”Onhan varmasti yksittäisiä poliitikkoja…”, Järvinen aloittaa ja jatkaa siitä, kuinka moni puhuu nyt sääntelyn vapauttamisen puolesta. ”Mutta että… sä haluat jonkun nimen?”

”Julkisuudessa varmaan [vihreiden kansanedustaja] Antero Vartia on ollut äänekkäin näistä asioista.”

Hyvä maa on sellainen, jossa ihmisillä on kunnon mahdollisuus yrittää ja toteuttaa itseään, aiheuttamatta kellekään harmia, Järvinen määrittelee.

Kuulostaa klassiselta liberaalilta idealta.

”Ehkä se on sitä sitten.”

Tavallisella taksilla Järvinen ajoi viimeksi ensimmäistä haastattelua edeltävänä yönä. Piti päästä yhdeltä yöllä lentokentältä.

”Se on palveluiden valintaa. Otat sen, mikä on sulle siinä kohtaa kätevin ja helpoin saatavilla.”