Kauneuden jälkikaikuja

Stefan Moster saksansi yli tuhatsivuisen, mahdottomaksi käännettäväksi luonnehditun Volter Kilven romaanin.

Hän 26.08.2021 18:00
Teksti Suna Vuori kuvat Marjo Tynkkynen
Kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster kotitalonsa portailla Porvoossa.
Kirjailija ja kääntäjä Stefan Moster kotitalonsa portailla Porvoossa.

Evakkojen rakentaman puutalon pihalla on vielä viikonlopun hääjuhlia varten pystytetty telttakatos, sen alla pinossa valkoisia muovituoleja.

Häissä satoi kaatamalla, oli kylmä, aamulla vielä tuulikin navakasti. ”Mutta tunnelma oli lämmin”, sanoo sulhanen, kääntäjä Stefan Moster.

”Ja mahtavaa, että päästiin naimisiin”, toteaa morsian, kirjailija Selja Ahava.

Loviisantie kohisee taustalla, kun Ahava käväisee tuomassa pihapöydälle teetä. Moster on kattanut kahvia ja Brunbergin suklaata, Porvoossa kun ollaan.

Kääntäjä istuu pöydän ääreen, käärii tupakan ja vastaa toimittajan miksi-kysymykseen: ”Koska se on niin hieno.”

”Se” on Volter Kilven yli tuhatsivuinen Alastalon salissa. Kovin moni Suomessakaan ei ole 1933 julkaistua klassikkoa lukenut. Sen kieli on niin monipolvista ja omaperäistä, että kääntämistä on pidetty mahdottomana.

Sisältö