Miljonääri halusi olympiaurheilijaksi – Teki presidentille tarjouksen: Minulle kansalaisuus, Kolumbialle hiihtäjä

SK:n arkistoista: Löysä karsinta ohjasi Paul Bragielin maastohiihdon pariin. Murtomaasuksia hän ei ollut kokeillut kertaakaan.
Jani Niipola
Hän 26.2.2017 08:20

Amerikkalaissyntyinen it-miljonääri Paul Bragiel päätti toteuttaa lapsuuden haaveensa olympialaisissa kilpailemisesta. Tavoitteekseen hän asetti Sotšin talviolympialaiset 2014. Lajikseen Bragiel valitsi maastohiihdon.

Sotšiin Bragielin vauhti ei lopulta riittänyt, mutta hiihdon MM-kilpailuihin kyllä. Helmikuussa 2017 hän osallistui  Lahdessa 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan karsintaan Kolumbian edustajana.

Toimittaja Jani Niipola tapasi Bragielin syksyllä 2013. Hän-henkilökuvasta selviää, miten miljonääri hyödynsi bisnesvainuaan ja taktikoi itsensä huippuhiihtäjien joukkoon.

SK julkaisee jutun kokonaisuudessaan uudelleen.


”Pystynkö tekemään jotain sellaista, josta 11-vuotias Paul olisi ylpeä?”

Paul Bragielin ääni nousee puheensorinan yli. Myös helsinkiläisen kahvilan viereisissä pöydissä kuunnellaan kailottavaa amerikkalaista, jonka puheessa vilahtelevat sanat maastohiihto, olympialaiset ja Kolumbia.

Bragiel, 36, viuhtoo käsillään ja kertoo tarinaansa, joka on kuin suoraan Hollywood-elokuvasta. Kalifornian Piilaaksosta kotoisin oleva yrittäjä ja sijoittaja tietää, miten myydä itseään. Ja jos hän hiihtää yhtä nopeasti kuin puhuu, uusi sankari on syntynyt.

Mutta aloitetaan alusta, tammikuisesta Berliinistä.

Bragiel oli taas lavalla puhumassa nuorille yrittäjille suosikkiaiheestaan: siitä, miten tärkeää on jahdata unelmiaan ja toteuttaa niitä.

Tilaisuuden jälkeiset bileet olivat pitkät ja olut virtasi. Seuraavana aamuna Bragiel heräsi ”erittäin luovaan krapulaan”.

Hän kertoo havahtuneensa kirkkaaseen ajatukseen: ”Olen saavuttanut paljon ja toteuttanut unelmani liike-elämässä. Mitä muita unelmia minulla on jahdattavana?”

Hän muisti oman lapsuudenunelmansa. Pikku-Paul oli haaveillut chicagolaislähiön sohvalla vuonna 1988 olympialaisista.

Tämän hän päätti toteuttaa: kävellä olympialaisten avajaisissa stadionille, osana satojen kansalaisuuksien, hymyilevien ja vilkuttavien urheilijoiden ketjua.

”Kyse on siitä yhdestä hetkestä”, Bragiel perustelee. ”Olympialaisten avajaisseremoniassa ihmiskunta on parhaimmillaan.”

Bragiel sanoo miettineensä Berliinissä ideaansa ”todella pitkään”.

”Noin tuntia myöhemmin lähetin sähköpostia veljilleni ja kahdelle lähimmälle ystävälleni: hei kaverit, tänä vuonna aion tehdä kaikkeni, jotta pääsisin olympialaisten avajaisiin urheilijana.”

Tavalliselle ihmiselle jo lenkkeilyharrastuksen aloittaminen on vaikeaa. Paul Bragiel suhtautui alusta lähtien tavoitteeseensa pragmaattisella asenteella. Kaikki on mahdollista, myös olympialaisiin osallistuminen. Toki se vaatii onnea ja täydellistä sitoutumista, mutta mahdollista se on.

”Haastoin itseni. Pystynkö tekemään jotain sellaista, josta 11-vuotias Paul olisi ylpeä?”

© Aldo Bello

Suomessa Paul Bragiel tunnetaan tietyissä piireissä hyvin. Hän on käynyt Helsingissä luennoimassa Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulussa. Media kutsuu häntä Piilaakson startup-suurlähettilääksi.

Nimi on osuva, sillä päivätyönään hän on pääomasijoittaja Piilaaksossa. Viime vuosina Bragiel on luonut maailmalla mainetta levittämällä Piilaakson yrityskulttuuria Tansanian, Brasilian ja Kenian kaltaisiin maihin.

Bragielin oma startup-kiihdyttämo i/o Ventures on erikoistunut aikaisen vaiheen kasvuyritysten kehittämiseen. Bragielin työtä on arvioida todennäköisyyksiä ja markkinoita, kehittää portfolionsa yli 80 yrityksen toimintaa niin, että lyhyessä ajassa saadaan aikaiseksi maksimaalinen onnistuminen.

Samalla periaatteella hän suhtautuu olympiaprojektiinsa.

Alussa Bragiel ei ollut valinnut edes kesä- ja talvikisojen välillä. Valinnan teki kalenteri. 36-vuotias sijoittaja ei voinut suunnitella osallistumista kolmen vuoden päähän. Hän valitsi talviolympialaiset, jotka pidetään ensi vuonna Sotšissa.

”Lajin löysin hyvin käytännöllisesti eli eliminoimalla huonot vaihtoehdot.”

Bragiel kartoitti mahdollisuuksiaan tutkimalla olympiahistoriaa. Hän törmäsikin poikkeuksiin. Jamaikan kelkkailijat ja mäkihyppääjä Eddie Edwards naurattivat suurta yleisöä, Bragielille hullut tarinat olivat merkkejä.

”Aloin tutkia, miten helvetissä tällaiset tyypit pääsivät olympialaisiin!”

Hän listasi talviolympialaisten lajit, joissa on muita löysemmät karsintatavat. Lajien kirjo kutistui neljään: rattikelkkailuun, ohjaskelkkailuun, alppihiihtoon ja maastohiihtoon.

Ohjaskelkkailun vaarallisuuden tuntee jokainen, joka katsoi viime talviolympialaisia.

Rattikelkkailun perässä Bragiel lensi Latviaan, kunnes laji osoittautui liian kalliiksi, eikä häntä houkutellut sitoa projektiin toista urheilijaa. Valinta alppi- ja maastohiihdon välillä oli lumilautailijalle lopulta helppo. Bragielia ei hidastanut edes se tosiasia, että hän ei ollut koskaan kokeillut murtomaasuksia.

”Olin lasketellut lapsena, mutta murtomaasuksia kokeilin ensimmäisen kerran tämän vuoden huhtikuussa.”

Bragiel harrastaa presidenttien tapailua.

Bragiel ymmärsi, ettei tule koskaan pääsemään USA:n kovaan hiihtomaajoukkueeseen. Siihen riitti ensimmäinen vilkaisu Kansainvälisen hiihtoliiton nettisivuille keväällä.

”Tajusin, että minun pitää löytää maa, jonka joukkueeseen pääsen, ja hankkia sen maan kansalaisuus”, Bragiel sanoo.

Niinpä Bragiel alkoi tutkia maailmankarttaa ja teki 192 maan listan. Hän karsi pois maat, joilla on historiaa talvilajeissa ja erityisesti hiihdossa.

Sen jälkeen mentiinkin liiketoiminnan perusopintoihin.

Bragiel sanoo ajatelleensa loppuja maita potentiaalisina ostajina. Hän alkoi tehdä kylmäsoittoja. ”Minun piti myydä näille maille itseni. Ja rahan sijaan pyytää vastineeksi kansalaisuus.”

Hän kirjoitti kirjeen jokaiselle USA:n suurlähettiläälle maailmalla ja jokaisen maan suurlähettiläälle USA:ssa. Sen jälkeen kirjeen saivat jokaisen maan olympiakomitean puheenjohtajat. Ja niin edelleen.

Toki Bragielilla oli erilaiset lähtökohdat koko projektiin kuin tavallisella hiihtäjällä. Bragiel on myynyt kolme perustamaansa yritystä, ja taloudellinen menestys mahdollistaa Bragielille sapattivuoden.

Hänen tiedetään myös harrastavan ”presidenttien tapailua”: Bragiel kerää presidenttien audiensseja kuten tavallinen myyntimies käyntikortteja.

Yksi vahvimmista kansalaisuusehdokkaista olikin Tansania, jonka presidentin Jakaya Kikweten kanssa Bragiel on ystävystynyt työn kautta. Vihreää valoa pilkahti myös Ugandasta, Kap Verdestä, Kambodžasta ja Kolumbiasta.

Pian maita putoili kuitenkin listalta yksitellen.

Yksi halusi ensimmäisen hiihtäjänsä olevan alkuperäisasukas, toinen ei hyväksynyt kaksoiskansalaisuutta. Lopulta jäljelle jäi vain Kolumbia, jossa Bragiel oli ollut auttamassa hallituksen kasvuyritysohjelman käynnistämistä.

Olympiaprojekti olisi tyssännyt ilman kansalaisuutta. Kaikki kulminoitui Kolumbiaan ja taas kerran tuhansien innokkaiden nuorten yrittäjien eteen lavalle.

Bragiel oli kutsuttu avauspuhujaksi seminaariin, jossa puhui myös Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos. Lavalla Bragiel teki presidentille ehdotuksen: jos hän saa kansalaisuuden, Kolumbia saa hiihtäjän Sotšiin.

Kolumbian Olympiakomitea saatiin mukaan kelkkaan, ja presidentin määräyksellä poliittiset karikot taitettiin kuin Salpausselän hiihtostadionin viimeiset mutkat.

Kolme kuukautta myöhemmin Bragiel oli Chicagossa vanhempiensa luona, kun puhelin soi. Muutama tunti myöhemmin hän oli koneessa matkalla Bogotaan.

”Kansalaisuusvalan vannominen oli ihmeellinen hetki. Huone oli täynnä hymyileviä ihmisiä. Tajusin, että juuri he tekevät kaikesta mahdollista. He ovat mukana Team Paulissa.” Bragielista tuli Kolum bian yksimiehinen hiihtomaajoukkue. Hän ei osaa sanaakaan espanjaa.

”Hän on täydellinen sekopää, mutta positiivisella tavalla.”

Bragiel maalaa itsestään kuvaa tietokonenörttinä, joka ei ole harrastanut liikuntaa. Se ei aivan pidä paikkaansa.

Bragiel saattoi aloittaa hiihtämisen nollasta, mutta muista äärisuorituksista hänellä on kokemusta. Hän on pyöräillyt USA:n halki yhden pikkuveljensä kanssa. Pari vuotta sitten hän meloi molempien pikkuveljiensä kanssa Mississippijoen.

Bragiel on päivittänyt edistymistään hiihtäjänä Facebookissa. Kannustusryhmä ”Team Paul” kasvaa vauhdilla.

Piilaaksossa tunnetaan ajattelutapa pay it forward eli anna hyvän kiertää. Se merkitsee yrityksen onnistumisten ja epäonnistumisten tai avainkontaktien jakamista vapaasti kaikille. Bragielin mukaan taustalla on uskomus, että jos autat jotain ihmistä, myös sinulle tapahtuu hyviä asioita.

Sijoittaja Ville Miettinen on Bragielin suomalainen ystävä ja muun muassa Microtask-startupin perustaja. Hänen mielestään Bragiel on pay it forward -ajattelun vahvimpia ilmentymiä.

”Paulilla on käsittämättömät sosiaaliset taidot ja -verkostot. Hän on täydellinen sekopää, mutta positiivisella tavalla. Kaikki rakastavat Paulia ja hän rakastaa kaikkia.”

Bragiel on saanut apua monilta ihmisiltä.

Piilaaksossa asuva suomalainen sarjayrittäjä ja triathlonisti Sami Inkinen auttoi Bragielia löytämään valmentajan. Mutkien kautta mentoriksi löytyi Heikki Haapamäki, joka on muun muassa valmentanut suomalaishuippu Matti Heikkistä.

Haapamäki oli niin vaikuttunut Bragielista, että otti amerikkalaisen kotiinsa Lappiin asumaan ja treenaamaan.

Amerikkalainen terveysalan kasvuyritys puolestaan otti yhteyttä ja tarjoutui auttamaan ravintosuunnittelussa ja palautumisaikojen optimoimisessa. Suksi-, mono- ja muut välinevalmistajat ovat ymmärtäneet PR-mahdollisuuden ja antaneet välineitä ilmaiseksi. Hiihtopiirien reaktioita Bragiel kertoo pelänneensä, mutta vastaanotto on ollut innostunutta.

KOK:n kanssakin on ollut keskustelua, ja sijoittaja Bragielin ajatus lentää jo olympiakisojen yli. Hän haluaa hyödyntää saamaansa julkisuutta ja mahdollisesti luoda KOK:n kanssa ammattilaisten eläkerahaston tai mallin, joka auttaisi urheilijoita saamaan töitä urheilu-uran jälkeen.

Seitsemän viime kuukauden aikana Bragiel on matkustanut lumen perässä San Franciscosta Kittilään, Itävaltaan ja Uuteen-Seelantiin. Matka on kesken, mutta paljon on jo saavutettu.

”Heitin maailmalle tällaisen hullun idean. 
Ja ihmiset vain haluavat auttaa. Se on uskomatonta. Olen jo saanut todella paljon.”

Heinäkuussa 2013 Paul Bragiel harjoitteli Itävallan Ramsaussa.

Heinäkuussa 2013 Paul Bragiel harjoitteli Itävallan Ramsaussa. © Luka Stanovnik

Ruotsalaisen psykologin K. Anders Ericssonin tunnetuksi tekemän säännön mukaan kuka tahansa tulee oman alansa huipuksi, jos harjoittelee 10 000 tuntia 10 vuodessa. Tunteja Bragiel ei ole laskenut, mutta aikaa hänellä on ollut vain muutamia kuukausia.

Ville Miettinen muistuttaa projektin ideasta. ”Paulin tavoite ei ole ryhtyä huippu-urheilijaksi tai menestyä olympialaisissa. Tavoite on päästä aikuisiällä, kylmiltään, osallistumaan olympialaisiin. Hän uskoo siihen, että kaikki on mahdollista.”

Totuuden hetki koittaa lauantaina marraskuun 16. päivänä, kun Muoniossa hiihdetään maailmancupin avausviikonloppua. Bragiel starttaa perinteisen kympiltä. Pelissä on olympiaprojektin latu-uskottavuus.

Kävi miten kävi, Bragiel aikoo hiihtää syystalvella mahdollisuuksien mukaan jopa 15 maailmancupin kisaa Suomessa ja muualla Euroopassa.

Saavuttaakseen tarvittavat maailmancupin pisteet ja olympiapaikan Bragiel saa käytännössä hävitä voittajalle korkeintaan 9 minuuttia 10 kilometrin kisoissa ja 15 kilometrin matkalla 12,5 minuuttia. Valmentaja Haapamäki on arvioinut Bragielille noin 20–30 prosentin mahdollisuuden onnistua olympiatavoitteessaan.

Astuessaan ulos helsinkiläiskahvilasta Bragiel suunnittelee pitkää kävelylenkkiä jalkojen herättelyyn. Myöhemmin Facebookista selviää, että alkuillan kävelylenkki oli myös sijoittaja Bragielin toimistoaikaa. Hän oli pyytänyt ensimmäistä ilmoittautujaa mukaansa kävelylle puhumaan bisneksestä. Se oli viimeinen tilaisuus tavata sijoittaja Helsingissä ennen lentoa Kittilään ja Saariselän laduille.

Bragiel korosti Suomessa Aalto-yliopiston opiskelijoille kesällä 2012, että yrittäjä oppii aina vasta matkan varrella, mihin tie johtaa – ja se kuuluu asiaan.

Juttu on ensi kerran julkaistu Suomen Kuvalehdessä 44/2013.


Paul Bragiel

  • Syntynyt 15. syyskuuta 1977, Chicagossa, Yhdysvalloissa
  • Koulutus: tietotekniikka-insinööri
  • Työ: Yrittäjä ja sijoittaja
  • Perhe: naimaton
  • Harrastukset: retkeily, patikointi ja matkustaminen