Sokea tulkitsija
Jonna Heynke käänsi Rammsteinin laulajan runoja saksasta suomeksi, vaikka ei ole koskaan nähnyt, miltä tähdet tai etanan liike näyttävät.
Tupakansytyttimen liekin kajossa hän tarkastelee rautatieaseman vessaa. Lamppu ei toimi, kahvakin on rikki.
Hän havaitsee virtsaiset pisuaarit ja törkyisen lattian, pöntön täynnä ulostetta, sen reunoilla oksennuksen jäljet. Ja hajun. Liukas lattia saa horjahtamaan. Ei ole saippuaa, eikä hanasta tule kunnolla vettä.
Runon luettuaan Jonna Heynke ei voinut syödä hetkeen. Niin vastenmielinen ja yksityiskohtainen kuvaus oli.
Mutta juuri siksi hän rakasti runoa ja Till Lindemannin tyyliä saada lukija reagoimaan. Miksi jotkut vandalisoivat kaikille yhteistä? Likaavat vailla omantunnon tuskaa?
Heynke tietää, että hänen tulkintansa runosta ei tyydytä kaikkia, varsinkin, kun kyse on Rammsteinin laulajan kirjoittamasta sanoituksesta. Saksalaisyhtyeen lyriikat, jotka ovat myös Lindemannin kynästä, tunnetaan arvoituksellisista säkeistä.
Vammaisaktivisti Jaana Tiiri löysi vastaukset seksikysymyksiin hevoskirjoista ja pornosta
Rammstein-bändin Flake ei häpeä mitään – joutui harjoittelemaan kankaalle piirretyllä koskettimistolla
Esikoisteos aiheutti Aura Numerlle paniikkikohtauksia – nyt hänen runonsa ovat ”suureksi osaksi silkkaa valehtelua”
