Hallitusneuvottelut karille: 700 miljoonaa arvonlisäveroja jäi saamatta

Kotimaa 4.6.2011 06:00
Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki marssivat ulos hallitusneuvotteluista keskiviikkoiltana. Kuva Martti Kainulainen / Lehtikuva.

Kun hallitusneuvottelut kaatuivat vasemmistopuolueiden poistumiseen Säätytalolta, keskeiseksi syyksi nousivat erimielisyydet veropolitiikasta, erityisesti arvonlisäveron korottamisesta.

Kokoomus kannatti veron korotusta, Sdp ja vasemmistoliitto eivät voineet asiaa hyväksyä.

Kyseessä olisi ollut yleisen arvonlisäveron nostaminen prosenttiyksiköllä 23:sta 24 prosenttiin. Korotuksia olisi tullut myös alempiin arvonlisäveroprosentteihin.

Kokoomuksen kannalta kyseessä oli kompromissi, sillä vaaliohjelmassaan se esitti kahden prosenttiyksikön korotuksia. Alv:n korotus oli osa myös vihreiden ja Rkp:n linjaamia verotavoitteita.

Arvonlisäveron korotuksella olisi merkittäviä vaikutuksia valtiontalouden tasapainottamiseen. Viime vuonna se tuotti valtiolle 15,3 miljardia euroa.

Alustavien ennakkotietojen mukaan arvonlisäveroa kertyy tänä vuonna noin 16 miljardia euroa.

Kyseessä on bruttosumma, sillä valtio joutuu palauttamaan arvonlisäveroa kunnille noin kaksi miljardia euroa. Valtio kompensoi veroa kunnille silloin, kun ne hankkivat arvonlisäverollisia palveluita. Nettokertymä olisi siten runsaat 14 miljardia.

Arvonlisäverokannat jakautuvat Suomessa siten, että yleinen verokanta on suuruudeltaan 23 prosenttia. 13 prosentin piiriin kuuluvat elintarvikkeet ja ravintolapalvelut. Yhdeksän prosentin sisällä ovat esimerkiksi lääkkeet, kirjat ja majoituspalvelut.

Jos arvonlisäveroa olisi nyt korotettu yhdellä prosenttiyksiköllä, sen tuottovaikutus uudessa 24 prosentin pääverokannassa olisi ollut noin 500 miljoonaa euroa. Uuden 14 prosentin kohdalla tuotto olisi 140 miljoonaa euroa ja kymmenen prosentin kannassa noin 70 miljoonaa. Eli yhteensä arviolta 710 miljoonaa. Ja kuntien osuudella vähennettynä 600 miljoonaa uusia verotuloja.

Hallitusneuvotteluista ei kantautunut tarkkoja tietoja siitä mitä alennettujen verokantojen kohdalla pohdittiin.

Useiden asiantuntijoiden mielestä arvonlisävero on hyvä kohde kerätä laajapohjaisesti verotuottoja. Sen vuoksi se oli keskeisesti esillä esimerkiksi alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän raportissa joulukuussa 2010 sekä Veronmaksajien esityksissä.

Viime aikoina eri maiden arvonlisäverokannat ovat muuttuneet kansainvälisen talouskriisin vuoksi poikkeuksellisen paljon. Osa maista on paikannut julkisen talouden alijäämää korottamalla arvonlisäverotusta, kun taas osa maista on elvyttänyt talouttaan alentamalla väliaikaisesti arvonlisäverokantojaan.

Suomen yleinen arvonlisäverokanta on tällä hetkellä EU-maiden neljänneksi korkein.