Sipilän hallitus uskoo bioenergiaan – Suunniteltu hakkuiden lisäys lähes puolittaisi metsien hiilinielun

Hakkuiden kasvattaminen on herättänyt huolen myös metsien monimuotoisuuden säilymisestä.
Kotimaa 24.11.2016 13:30

Hakkuualue Oulun Hangaskankaalla syksyllä 2015. © Markus Pentikäinen

Tuontiöljyn puolittaminen. Uusiutuvan energian osuuden nostaminen yli 50 prosenttiin. Kivihiilen käytön lopettaminen. Sähköautojen määrän nostaminen 250 000:een vuoteen 2030 mennessä. Metsäpohjaisen biotalouden vahvistaminen.

Tässä hallituksen tuoreen energia- ja ilmastostrategian joitain keskeisiä tavoitteita.

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen (kesk) mukaan hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia ei epäilyistä huolimatta mullista metsänkäyttöä.

Jo hallitusohjelmassa päätettiin nostaa vuotuisia hakkuita 15 miljoonalla kuutiolla. Näin oli linjattu myös kansallisessa metsäohjelmassa.

”Tämä menee teollisuudelle. Metsää ei hakata nyt eikä tulevaisuudessa energiaksi. Mitään linjamuutosta ei ole tässä tapahtunut”, Tiilikainen sanoo.

Sen sijaan metsäteollisuuden sivutuotteilla – oksilla, latvoilla, sahanpurulla, kuorella ja pienpuulla – on suuri merkitys uusiutuvan energian osuuden nostamisessa. Kun hakkuut uusien teollisuusinvestointien myötä lisääntyvät, lisääntyvät myös energiaksi hyödynnettävät sivutuotteet.

Strategiassa fossiilisia polttoaineita korvataan biopohjaisilla siellä missä se on mahdollista, kaukolämmössä ja autojen polttoaineessa.

 

Hakattavaa riittää: Suomen metsät kasvavat nyt kaksi kertaa niin paljon kuin 50 vuotta sitten.

Kasvun lisäys johtuu osittain parantuneesta metsänhoidosta, osin ilmastonmuutoksesta.

Hakkuiden tuntuva kasvattaminen on kuitenkin herättänyt huolen metsien monimuotoisuuden ja hiilinielun säilymisestä.

Suomen ympäristökeskuksen ohjelmajohtajan Mikael Hildénin mukaan lisähakkuut eivät automaattisesti uhkaa monimuotoisuutta, jos hakkuut kohdistuvat jo olemassa oleviin talousmetsiin.

”Mutta jos lisähakkuita aletaan tehdä pitkään hakkaamattomina olleissa metsissä, vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle ovat tuntuvat”, Hildén sanoo.

”Niissä tärkeää lahopuuta on jo alkanut muodostua.”

Sitä, mihin hakkuut kohdistuvat, ei hallitus kuitenkaan pysty päättämään.

Mitä intensiivisemmin talousmetsiä käytetään, sitä tärkeämpää Hildénin mukaan on, että varataan myös riittävän laajoja suojelualueita.

Vain ne voivat turvata uhanalaisten eliöiden elinmahdollisuudet.

Uhanalaisuusarviot kertovat, että erityisesti lahopuusta riippuvaiset lajit ovat vähentyneet.

Myös aiemmin yleiset metsälinnut hömötiainen ja töyhtötiainen ovat nyt uhanalaisia.

Metsien kasvu voisi palauttaa hiilinielun ennalleen.

Suomen metsistä noin 90 prosenttia on talouskäytössä. Vähiten suojelualueita on eteläisessä Suomessa, jossa metsäluonto on kaikkein monimuotoisinta.

Vapaaehtoiseen suojeluhalukkuuteen perustuvalla Metso-ohjelmalla on onnistuttu kasvattamaan suojelualueita myös etelässä, mutta ohjelman rahoitusta on viime vuosina leikattu.

Tiilikaisen mukaan hallitus ei metsien nopeasta kasvusta huolimatta valinnut tavoiteltavaksi hakkuuskenaarioksi sitä, joka olisi kestävästi tuottanut kaikkein eniten puuta.

”Tässä ajateltiin nimenomaan myös metsien monimuotoisuuden ja hiilinielun turvaamista.”

 

Hakkuut vaikuttavat olennaisesti myös metsien hiilinieluun.

”Jos puun käyttöä lisätään voimakkaasti, hiilinielu supistuu vuosikymmeniksi”, tiivistää Hildén.

Nykyinen hakkuusuunnitelma miltei puolittaisi Suomen metsien hiilinielun parikymmenen vuoden aikana. Vuoteen 2045 mennessä metsien kasvun myötä nielu voisi palautua ennalleen.

Metsien toiminta hiilinieluna on keskeinen ilmastonmuutoksen hidastamisessa.

 

Tiilikaisen mukaan nielupolitiikassa pitää ottaa riittävän pitkä aikajänne.

”Tavoite on se, että metsässä on mahdollisimman tasainen ikärakenne. Se tuottaa pitkällä aikavälillä sekä voimakkaan kasvun että hiilen sidonnan.”

Ympäristöjärjestöt ovat moittineet uutta strategiaa jo etukäteen vanhakantaiseksi. Sen on väitetty nojaavan liiallisesti puupohjaiseen bioenergiaan.

Sen sijaan, että strategia rakentaisi aidosti vähähiilistä yhteiskuntaa uusimman teknologian avulla, se keskittyy edelleen metsän maksimaaliseen hyödyntämiseen.

Energia- ja ilmastostrategian valmistelua on ohjannut hallituksen biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä, jossa Tiilikaisen lisäksi istuu elinkeinoministeri Olli Rehn.

Strategia siirtyy seuraavaksi eduskunnan käsittelyyn.