Hallitus sitoutui: Psykoterapiaa yhä useammille – ”Yhteiskunnassa jotain vialla, kun tarve kasvaa”

Kelan korvauksia halutaan nostaa miljoonilla euroilla. Terapian hyvistä tuloksista on vakuuttavaa näyttöä.
Kotimaa 14.8.2015 10:00

Mielenterveyspotilaita ei ohjata ajoissa hoitoon. © Ari Heinonen

Aikuisten mahdollisuudet saada Kelan kuntoutuspsykoterapiaa paranevat huomattavasti, kun yksittäisen terapiakäynnin korvaustasoa nostetaan. Hoitoon pääsy helpottuu ja eriarvoisuus vähenee, kun yhä useammalla on varaa hakeutua avun piiriin.

Uudet korvaukset tulevat suunnitelmien mukaan voimaan ensi vuoden alussa.

Kyse on lähes historiallisesta muutoksesta, sillä aikuisten saamia Kela-korvauksia tarkistettiin edellisen kerran vuonna 1986 eli lähes 30 vuotta sitten.

Muutos tarkoittaa käytännössä sitä, että yli 26-vuotiaiden aikuisten psykoterapiakäynneistään maksama omavastuuosuus pienenee. Käynti laillistetun psykologin koulutuksen saaneella psykoterapeutilla maksaa keskimäärin 75 euroa. Kun korvaustasoa nostetaan yksilöterapiassa 58 euroon, omavastuuta jää maksettavaksi 17 euroa.

Omavastuun suuruus riippuu siitä, kuinka paljon psykoterapeutti laskuttaa käynnistä. Aikaiseemmin Kela korvasi kuntoutuspsykoterapiasta 37–45 euroa.

Uudistus pohjautuu työeläkeratkaisun yhteydessä tehtyyn päätökseen, johon jo Alexander Stubbin (kok) hallitus sitoutui. Nyt kuntoutuskorvausten nostaminen on kirjattu myös uuteen hallitusohjelmaan.

 

Suomen Psykologiliiton puheenjohtajan Tuomo Tikkasen mukaan kyseessä on merkittävä panostus, johon hallitus on varautunut budjetoimaan noin kymmenen miljoonaa euroa.

Summa syntyy siitä, kun jo tällä hetkellä yksilöterapiaa saavien henkilöiden Kela-korvausten määrää nostetaan.

”Tämän päälle on vielä laskettava kokonaan uudet asiakkaat. Yhteenlaskettuna nämä tarkoittavat vuositasolla noin 15 miljoonan euron lisäystä kustannuksiin”, Tikkanen kertoo.

Psykoterapiaan pääsy helpottui jo vuonna 2011, kun sen rahoitus muuttui lakisääteiseksi. Tämän vuoksi asiakasmäärät kaksinkertaistuivat. Aikaisemmin Kela myönsi korvauksia vain harkinnanvaraisesti.

Psykoterapiaan halutaan panostaa, koska se on havaittu tulokselliseksi.

Kelan kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko sanoo, että Kelassa tehtyjen seurantatutkimusten mukaan yli 80 prosenttia kuntoutuksessa olleista henkilöistä palasi takaisin työelämään tai opiskelemaan hoidon aikana tai sen jälkeen.

”Myös masennuslääkkeiden ja sairauspäivärahojen määrät vähenivät. Tämä on todellista ja vakuuttavaa näyttöä.”

 

Palvelujen kysyntä kasvaa uudistuksen ansiosta. Tuomo Tikkanen vakuuttaa, että psykoterapeutteja on tarpeeksi.

Valviran tilastojen mukaan psykoterapeutteja valmistuu vuodessa lähes kolmesataa. Työmarkkinoita on aikaisemmin säädellyt Kelan alhaiset korvaustaksat. Julkisella sektorilla palkkatyössä työskentelevälle psykoterapeutille onkin ollut suuri kynnys perustaa oma yksityinen vastaanotto.

Tiina Huuskon mukaan päättäjiä on tosin huolestuttanut se, että jos Kela-korvauksia nostetaan, myös terapeutit voivat kohottaa hintojaan. Tässä tapauksessa se ei helpottaisi kuntoutujan asemaa.

Huusko sanoo kuitenkin olevansa enemmän huolissaan kuntoutujien määrän jatkuvasta kasvusta. ”Yhteiskunnassa on jotain vialla, kun psykoterapian tarve kasvaa. Ennaltaehkäisyssä ei ole onnistuttu, alkuvaiheen hoito ei toimi eikä ihmisiä ohjata hoitoon.”

”Tilanne on vääristynyt, jos työelämässä ei pärjää ilman että masennus- tai ahdistuneisuusoireet alkavat haitata elämistä. Paljon muutoksia pitäisi tapahtua.”

 

Kuntoutuspsykoterapiaa sai viime vuonna 25 000 suomalaista. Heistä oli runsaat 17 000 yli 26-vuotiaita aikuisia.

Psykoterapiasta maksetut korvaukset olivat yhteensä noin 38 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen oli kymmenen prosenttia. Henkilöä kohden yksilöterapiaan kuluu vuodessa noin 1 600 euroa. Tuen saaminen edellyttää, että työ- tai opiskelukyky on mielenterveyssyistä uhattuna.

Yleisimmät mielenterveysongelmat ovat aikuisilla mieliala- tai ahdistushäiriöt ja neuroosit, alle 16-vuotiailla nuorilla käytös- ja tunnehäiriöt.

Joka arkipäivä noin 10 alle 30-vuotiasta siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle ja heistä kolme neljästä mielenterveysongelmien vuoksi.