Hallitus halusi tutkimuksen julkisuuslain laajentamisesta – Ennen kuin työ ehti alkaa, hanke peruttiin

Valtioneuvoston kansliassa harmitellaan, että tutkijat eivät halua vastata sen määrittelemiin tutkimuskysymyksiin.

julkisuuslaki
Teksti
Salla Vuorikoski
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Valtioneuvoston kanslia on ilmoittanut peruvansa julkisuuslain laajentamista koskevan tutkimushankkeen.

Hanketta oli perusteltu sillä, että yhä enemmän julkishallinnon tehtäviä ja palveluita siirtyy viranomaiskoneiston ulkopuolelle, jonne viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta määräävä laki ei ulotu. Läpinäkyvyyden puute on noussut esille julkisuudessa muun muassa rajusti budjettinsa ja aikataulunsa ylittäneen Länsimetro-yhtiön tapauksessa. 

Hallituksen valinnanvapaushankkeen yhteydessä osaa soten palveluntarjoajista ollaan tuomassa erityissäännöksellä julkisuuslain piiriin, mutta monet yhtiöt jäävät edelleen sen ulkopuolelle. 

Hankkeeseen, jossa julkisuuslain laajentamista oli tarkoitus selvittää oli budjetoitu enintään 100 000 euroa. Hanke piti rahoittaa valtioneuvoston kanslian tutkimusrahoista, jotka on tarkoitettu Sipilän hallituksen päätöksenteon tukemiseen.

Syyskuussa julkaistun hakuilmoituksen mukaan valtioneuvoston kanslia halusi tutkijoiden selvittävän, miltä osin ja millä tavoin julkisuuslain soveltamista tulisi laajentaa. Hanketta kuvailtiin kiireelliseksi, koska yhtiöittäminen on esillä hallituksen hankkeissa.

”Selvityksellä on myös vahvaa poliittista painoarvoa, sillä julkisuuslailla on suuri merkitys median toimintaedellytysten ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien sekä tehokkaan korruption torjunnan kannalta”, hakuilmoituksessa todetaan.

Valtioneuvosto halusi tutkijoiden selvittävän myös, millaisia kokemuksia julkisuuslainsäädännöstä on kertynyt Ruotsissa. Siellä julkisuuslaki koskee yhtiöitä, joissa kunnan tai maakunnan omistus on yli 50 prosenttia.

”Kaksi muuta hakijaa olivat niin huonoja, että ne saivat todella huonot pisteet.”

Kolme tutkimusryhmää jätti omat ehdotuksensa. Asiantuntija-arvioinnissa kunkin hankkeen oli mahdollista saada enintään 16 pistettä. Itä-Suomen yliopiston ehdotus keräsi 12,33 pistettä. Open Knowledge Finland -yhdistyksen ehdotus sai 8,7 pistettä ja Jyväskylän yliopiston ehdotus 5,7 pistettä.

Kanslia teki ehdollisen päätöksen valita professori Pauli Rautiaisen vetämä Itä-Suomen yliopiston hanke. Siihenkään ei oltu täysin tyytyväisiä. Kanslian mukaan ongelmana oli se, miten suunnitelmat vastasivat tietotarvekuvauksessa esitettyihin kysymyksiin. 

”Kaksi muuta hakijaa olivat niin huonoja, että ne saivat todella huonot pisteet. Kolmannelle hakijalle annettiin mahdollisuus täydentää tutkimussuunnitelmaa ja käydä suullista neuvottelua”, selittää projektipäällikkö Sari Löytökorpi valtioneuvoston kanslian politiikka-analyysiyksiköstä.

Rautiaisen ryhmää pyydettiin muokkaamaan tutkimussuunnitelmaa muun muassa niin, että siitä jätetään pois kaksi osahanketta ja vaihdetaan kaksi tutkijaa kokeneempiin julkisuuslain osaajiin. Poistettavaksi pyydetyt osahankkeet koskivat EU-oikeudellisen julkisen laitoksen käsitteen analysointia ja organisaationeutraaliutta kunnallisessa ympäristössä.

Oikeusministeriön lainsäädäntöjohtajan Tuula Majurin mukaan nämä tutkimusnäkökulmat sisältyivät muihin osahankkeisiin selkeämmällä tavalla. 

”Rautiaiselle varattiin mahdollisuus tarkistaa ja täydentää tutkimussuunnitelmaa perusteellisemmin. Hän kuitenkin toimitti uuden suunnitelman heti neuvottelujen jälkeen samana päivänä.” 

”Emmehän me laita tähän valtion rahoja, jos emme saa sitä, mitä olemme hakeneet.”

Viikkoa myöhemmin, perjantaina 10. marraskuuta Rautiaiselle ilmoitettiin yllättäen sähköpostilla, että kanslia aikoo perua koko hankkeen. Asiasta on tarkoitus tehdä virallinen päätös 20. marraskuuta alkavalla viikolla.

Päätöstä perusteltiin sillä, että täydennettykään hankesuunnitelma ei vastaa riittävällä tavalla hakuilmoituksessa esitettyihin tutkimuskysymyksiin.

Professori pitää kanslian ratkaisua poikkeuksellisena. Hänen mukaansa on erikoista, että asiassa ehdittiin edetä näin pitkälle ennen kuin hanke päätettiin vetää nurin. Rautiainen korostaa, että tutkimusryhmä oli valmis tekemään kanslian vaatimat muutokset.

”Tämän perusteella on ainakin itseni vaikea sanoa, johtuvatko nämä puhtaasti tilaajaosaamisen puutteesta vai siitä, että tässä aihepiirissä on nyt kummaa turbulenssia. Niin tai näin, tämä oli ikävä episodi.”

 

Myös Löytökorpi pahoittelee lopputulosta. Hän sanoo, että valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan rahoja ei ole tarkoitettu rahoittamaan ”vapaata tiedettä”, jossa tutkijat voisivat itse määritellä tutkimuskysymykset. 

”Ilmeisesti meiltä ei löydy sellaisia tieteentekijöitä, joilla olisi aikaa tarttua näihin meidän kysymyksiin. Ei se tietotarve ole hävinnyt yhtään mihinkään. Sitten tuskaillaan, että päätöksentekoon ei saada tieteellistä tukea”, Löytökorpi sanoo.

Ketkä kuuluvat tutkimussuunnitelmia arvioineeseen asiantuntijaryhmään?

”Arvioitsijat ovat ministeriöiden asiantuntijoita, virkamiehiä.”

Onko heistä saatavilla nimilista?

”Emme me lähde jokaisen arvioitsijan nimeä julkaisemaan. Vastuuvirkamies (oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja Majuri) ottaa vastuun siitä arviosta.”

Löytökorven mukaan valtioneuvoston kanslia ei aio enää avata uutta hakua aiheesta.

”Emmehän me laita tähän valtion rahoja, jos emme saa sitä, mitä olemme hakeneet. Kun tämä oli vielä kiireellinen tietotarve, niin emme me enää ehdi avata tätä uudestaan hakuun.”

 

Vaikka valtioneuvoston kanslian kiinnostus tutkimushanketta kohtaan lopahti, julkisuuslain laajentaminen on edelleen oikeusministeriön asialistalla.

”Ei meidän selvitysinto tähän lakannut. Pyrimme etenemään hankkeen käynnistämiseksi muilla keinoin. Julkisuuslaki on oikeusministeriön vastuulla olevaa lainsäädäntöä”, lainsäädäntöjohtaja Majuri sanoo.

”Meidän resurssit ovat rajalliset emmekä pysty omin voimin tällaista selvitystä tällä hetkellä käynnistämään, joten lähdemme nyt etsimään toisella rahoituksella tekijää tai tekijöitä.”

Varsinaista valmistelua julkisuuslain muuttamiseksi ei ole kuitenkaan käynnissä, joten kuntien Länsimetro-tyyppiset tapaukset ovat tuskin pian tulossa suuremman läpinäkyvyyden piiriin.