Hallinto-oikeus: Keskuspuistoon ei saa rakentaa mutta Malmin kentälle saa – Päätökselle aiotaan hakea valituslupaa

Oikeus katsoi lentokenttätoiminnan päättyneen kentällä, jolta viime vuonna lennettiin yli 40000 operaatiota.
Kotimaa 6.2.2018 15:48

Malmin lentokentän aluetta toukokuussa 1997. © KIMMO MÄNTYLÄ / Lehtikuva

Helsingin hallinto-oikeus tyrmäsi tiistaina antamassaan päätöksessä Helsingin kaupungin uudessa yleiskaavassaan kaavailemat neljä kaupunkibulevardia, koska ne aiheuttaisivat ongelmia valtakunnalliselle liikenneverkolle ja alueidenkäyttötavoitteille.

Maakuntakaavan edellyttämiä perusteita nykyisten väylien muuttamiseksi kaupunkibulevardeiksi ei oikeuden mielestä löydy.

Hallinto-oikeus hylkäsi myös yleiskaavan idean lohkaista osa Keskuspuistosta asuntorakentamiseen. Tällainen toimikin olisi maakuntakaavan vastainen ja siis laiton.

Maakuntakaavan vastaista olisi myös Malmin lentoaseman lopettaminen. Siitä huolimatta oikeus hylkäsi kaikki 16 tästä asiasta tehtyä valitusta. Malmi voidaan muuttaa jopa 25 000 ihmisen asuinalueeksi.

 

Maakuntakaavassa Malmi on ensisijaisesti liikennealue eli lentokenttä. Se varataan toissijaiseen tarkoitukseensa eli asuinaluekäyttöön vasta, kun alueen käyttö lentokenttätoimintaan on päättynyt.

Maakuntakaavan mukaan Malmi ”toimii liikennealueena siihen asti, kunnes korvaava sijaintipaikka tai Malmin lentokentän toimintojen sijoittaminen olemassa oleville kentille ja tukikohtiin on ratkaistu”.

Korvaavaa sijaintipaikkaa ei ole löytynyt. Siitä huolimatta oikeus toteaa, että ”alueen käytön maakuntakaavamääräyksen tarkoittamaan lentokenttätoimintaan on katsottava päättyneen”.

Tämä näkemys perustuu siihen, että Helsingin kaupunki osti Malmin kiinteistön maa-alueen vuonna 2014 ja valtion lentokenttäyhtiö Finavia lähti Malmilta vuoden 2016 lopussa.

Lentokenttätoiminta ei silti päättynyt, kaikkea muuta. Viime vuonna Malmilta lennettiin 40 189 operaatiota. Se oli kansainvälinen rajanylityspaikka ja Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä.

Yksi kuudestatoista uuden yleiskaavan Malmi-ratkaisusta valittaneesta oli Malmin lentoaseman ystävät-yhdistys (MLY), joka käy kentän puolesta sitkeää kamppailua.

”Me haemme todennäköisesti muutoksenhakulupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta”, Hyvönen sanoo.

Niin saattaa tehdä moni muukin. Hyvösen mielestä nyt olisikin viisainta tehdä koko yleiskaava uusiksi.

Malmin tilannetta hallinto-oikeuden päätös ilmeisesti vaikeuttaa entisestään. Kaupunkibulevardien kieltäminen vie valtavan määrän asuntorakentamiseen kaavailtua maata. Malmin merkitys tonttivarantona sen kuin kasvaa.

Kiitotiet ja maisemallinen avoimuus pitäisi turvata korkeiden kerrostalojen keskellä.

Hallinto-oikeuden Malmi-päätös on kiinnostava sukellus lentokenttäalueen flooraan ja faunaan. Kentän puolustajat näkevät alueella merkittäviä luontoarvoja, jotka heidän mukaansa jo sinänsä estävät mittavan asuntorakentamisen.

Oikeus käy yksityiskohtaisesti läpi muun muassa niittybiotoopin, lepakon, vuollejokisimpukan ja heinäkurpan esiintymisen lentokenttäalueella. ”Liito-oravien jätöksiä löytyi kahden haavan tyveltä”, päätöksessä todetaan.

Mikään näistä luontoarvoista ei päätöksen mukaan kuitenkaan estä kentän muuttamista asuinalueeksi.

Sama koskee kulttuuriarvoja. Malmin lentokenttäalue kokonaisuudessaan on korkealla uhanalaisten kulttuurikohteiden listalla, ja muun muassa Museovirasto vaati kaavavalituksessaan sen säilyttämistä.

Hallinto-oikeuden mielestä ”voidaan arvioida, että paitsi lentoasemarakennus ja lentokonehallit niin myös kulttuuriarvojen säilymisen kannalta tärkeät kiitotiet ja alueen maisemallinen avoimuus on mahdollista tarpeellisessa määrin turvata jatkosuunnittelussa.” Yleiskaava ei siis näiltäkään osin ole lain vastainen.

Kiitotiet ja maisemallinen avoimuus pitäisi siis turvata korkeiden kerrostalojen keskellä uudessa lähiössä. Se on jatkosuunnittelulle todella huima haaste, mutta oikeuden mielestä siis mahdollista.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisu oli yksi naula lisää Malmin lentoaseman arkkuun. Ihan lopullisesti sen kansi ei kuitenkaan ole vielä kiinni.

Uudenmaan ely-keskuksessa käsitellään MLY:n jo syksyllä 2015 tekemää valitusta, jossa vaaditaan kentän säilyttämistä rakennusperintölain perusteella. Asian käsittely on viivästynyt pahoin lähinnä sen vuoksi, että Museoviraston lausuntoa jouduttiin odottamaan lähes kaksi vuotta.

Nyt ely-keskuksessa odotellaan Helsingin kaupungin lausuntoa, jolle on jo haettu ja myönnetty jatkoaikaa helmikuun lopulle. Ely-keskuksen päätöstä odotellaan kevään mittaan.

Eduskunnassa käsitellään Lex Malmia eli kansalaisaloitetta Malmin lunastamiseksi valtiolle ja sen toiminnan jatkamiseksi. Perustusvaliokunta ei nähnyt sen käsittelylle perustuslaillista estettä.

Aloite on nyt liikenne- ja viestintävaliokunnassa, joka kuulee perjantaina liikenne- ja viestintäministeri Anne Berneriä (kesk) tässä asiassa. Täysistuntokäsittelyyn Lex Malmi on tulossa kevätistuntokaudella.