Haaskamatkailu arveluttaa metsästäjiä ja tutkijoita

Luontomatkailu ei ole ongelmatonta Suomessakaan.
Kotimaa 18.1.2014 13:30
Karhu haaskalla kuvauskojun edustalla Kuhmossa heinäkuussa 2012. © Roni Rekomaa / LEHTIKUVA

Lieneekö maassa riidellympää uutta elinkeinoa kuin haaskoihin perustuva luontomatkailu?

Se kuulostaa yksinkertaiselta ja harmittomalta: pystytetään maastoon koju, viedään sen edustalle eläimen ruho ja odotetaan, että suurpedot oppivat käymään paikalla. Tuodaan matkailijat maksua vastaan paikalle. Syrjäseudut saavat rahaa, Suomi mainetta ja luontokuvaajat hienoja valokuvia, kuten Lassi Rautiaisen suurpetokuvat Suomen Kuvalehdessä 3/2014. Se, onko haaskalta kuvaaminen ”oikeaa” luontokuvausta, on oma nokkapokkansa. Ei mennä siihen, sillä ristiriitoja riittää muutenkin.

Vielä vuosituhannen alussa haaskamatkailu oli pienimuotoista ja hajanaista. Nyt ollaan tilanteessa, jossa noin 20 yritystä pyörittää vakituista karhujen ja muiden eläinten katselutoimintaa. Matkailijoita kojuissa käy vuosittain noin 5 000. He ovat enimmäkseen ulkomaalaisia, tavallisia matkailijoita, eivät enää vain luontokuvauseksperttejä. Useimmiten he ovat ostaneet yrittäjältä myös majoituksen ja ruokailut.

Tilaa Suomen Kuvalehti ja jatka lukemista

Saat uusia artikkeleita joka päivä ja 100 vuoden lehdet arkistossa.

Katso tarjous Kirjaudu