Georg Henrik Wrede: Nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kannattaa satsata

Kotimaa 20.2.2009 10:31

Etsivään nuorisotyöhön tarvitaan lisää 10 miljoonaa euroa, sanoo ohjelmajohtaja Georg Henrik Wrede.georg henrik wrede

Yksi Matti Vanhasen toisen hallituksen tavoitteista on tehdä Suomesta lapsi- ja nuorisoystävällisempi. Mitä olette saaneet aikaiseksi, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman vetäjä Georg Henrik Wrede?

”Haluaisin korostaa kahta asiaa, jotka ovat enemmän kyllä pahoinvoinnin mittareita. Yksi on huostaanotettujen lasten määrä, josta keskusteltiin paljon silloin, kun tätä ohjelmaa aloitettiin 2007-2008. Ei ole merkkejä, että olisimme menossa tässä parempaan suuntaan. Toinen on syrjäytymiskeskustelu, joka liittyy nyt nuorisoon. Nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä olemme mielestäni edenneet ihan mukavasti.”

Millä keinoilla olette onnistuneet ehkäisemään nuorten syrjäytymistä?

”Syrjäytymisen ehkäisyssä niin sanottu etsivä nuorisotyö tai työparitoiminta on ollut erittäin hyvä asia. Sen avulla tavoitimme puolen vuoden aikana noin 800 nuorta. Heistä 500 saatiin ohjattua eteenpäin. Kunnissa pitäisi nyt selkeästi lisätä tämäntyyppistä toimintaa, koska nuorisotyöttömyys on lisääntynyt, niin kuin joulukuun talousluvut kertoivat.”

Jo yli 12 prosenttia 15-24-vuotiaista nuorista on ilman työtä. Myös valtion nuorisoasian neuvottelukunta, joka arvioi lapsi- ja nuorisopoliittista kehittämisohjelmaa vuosittain, nosti hiljan ohjelman yhdeksi kiireelliseksi asiaksi nuorisotyöttömyyden. Miten huolestunut olet tästä tilanteesta?

”Minun toiveeni olisi nyt nimenomaan se, että saisimme lisättyä tätä kentällä tapahtuvaa etsivää työparitoimintaa. Valtion pitäisi satsasta rahaa, että kunnat saavat maksettua työparin. Kunnat maksavat puolet, valtio toisen puolen. Viime vuoden aikana käytetty raha riitti 50 työpariin. 100-200 työparilla saisimme katettua koko maan.”

Mitä se maksaisi valtiolle?

”Se on helppo laskea. Kun 2,5 miljoonaa euroa riitti 50 työpariin, kymmenellä miljoonalla saisi 200 työparia. Se on pieni summa, kun Valtiontalouden tarkastusvirasto on laskenut, että yksi syrjäytynyt maksaa koko elämänkaaren aikana valtiolle miljoona euroa. Kovin montaa syrjäytynyttä ei tarvitse pelastaa per päivä, että raha on saatu takaisin.”

Hallituksen politiikkariihessä keskustellaan ensi viikolla muun muassa lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman toimeenpanosta. Mikä on tärkein viestisi hallitukselle?

”Yksi vahvoista viesteistäni on se, että rahaa kannattaa käyttää ennaltaehkäisevästi. Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä on se uhka, että nuoret, joiden pitäisi nyt edetä työelämään, eivät pääse sinne. Nyt pitää olla tarkkana, ettei heti synny ulkopuolisuutta vaan nuoret poimitaan käsiin ja heille löytyy mielekästä duunia.”

Yksi ohjelman tavoite on, että kaikissa kunnissa on vuoden 2010 loppuun mennessä aktiivinen 5-17-vuotiaiden vaikuttamis- ja kuulemisjärjestelmä. Kuinka monesta kunnasta tämä vielä puuttuu?

”Noin 30 prosentissa kunnista se on tyydyttävällä tasolla, suurimmalta osalta se puuttuu kokonaan. Tätä pitäisi kunnissa parantaa. Kun lapset ja nuoret otetaan mukaan päätöksentekoon heitä koskevissa asioissa, ulkopuolisuuden tunne vähenee.”

Suomalaiset lapset ja nuoret kuuluvat kouluviihtyvyydeltään ja hyvinvoinniltaan OECD-maiden häntäpäähän. Miten selität tämän?

”En ole ihan varma siitä, että se on noin. Meillä on aivan tuore WHO-tilasto, jonka mukaan nuorten koulukokemukset ovat muuttuneet Suomessa paremmiksi vuosina 1994-2006. Tämä on mielenkiintoista.”

Teksti
Silja Lanas Cavada
Kuva
Petri Kaipiainen
SK 8/2009 (ilm.20.3.2009)