Finnair teki salaisen sopimuksen – edellyttää kauniita puheita Lapin matkailunedistäjiltä

Lentotarjonta ei juuri ole lisääntynyt, mutta ”positiiviseen asenteeseen” sitoutuneet vakuuttavat silti tyytyväisyyttään.
Kotimaa 31.8.2016 14:09
© Vesa Moilanen / Lehtikuva

Lentoyhteyksien riittävyys tai riittämättömyys on yksi Lapin matkailun kestopuheenaiheista. Monet yrittäjät valittavat paikkojen vähyyttä ja hintojen kalleutta ja syyttävät kansallista lentoyhtiötä Finnairia etenkin nyt, kun Pohjois-Suomen matkailun näkymät ovat poikkeuksellisen valoisat.

Eivät kuitenkaan kaikki. Viisi keskeistä toimijaa on jo muutaman vuoden ajan tuonut kaikessa toiminnassaan esille positiivisen asenteensa Finnairia kohtaan.

Siihen heitä velvoittaa vuonna 2014 tehty sopimus, jossa matkailunedistäjät ja Finnair sopivat yksityiskohtaisesti lentojen lisäämisestä kolmen tulevan talvikauden aikana.

Finnair tiedotti sopimuksen syntymisestä, mutta ei kertonut eikä vieläkään kerro sen yksityiskohtia. Niistä ei ole kertonut kukaan muukaan, sillä sopimuksen sisältö on salainen, myös sopimusajan umpeuduttua. Suomen Kuvalehdellä on kuitenkin hallussaan kopio sopimuksesta.

Sopimuksen osapuolet ovat Finnair ja viisi yhtiö- tai yhdistysmuotoista matkailunedistäjää: Levin Matkailu Oy, Ylläksen Matkailuyhdistys ry, Inari-Saariselän Matkailu Oy, Ruka-Kuusamo Matkailu ry sekä Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi Oy.

Niistä Ylläksen Matkailuyhdistys on muuttunut lähinnä paikallisten palveluiden kuten latuverkon hoitajaksi. Matkailun edistäminen ja sopimusvelvoitteet on siirretty Ylläksen markkinointi -nimiselle osakeyhtiölle.

 

Sopimuksen tavoitteena oli lisätä matkustajavirtoja Lappiin ja Kuusamoon sekä mahdollistaa lentokapasiteetin kasvattaminen sopimalla Finnairin yhteyksistä ja aikatauluista.

Yhteydet yksilöitiin sopimuksen liitteessä, mutta Finnairilla oli oikeus peruuttaa sovittu lento kahdeksan vuorokautta ennen sen lentämistä, jos varauksia oli liian vähän. Tällaisia peruutuksia sallittiin kuitenkin vain viisi sopimuskautta kohti.

Kausia oli kolme, eli talvisesongit 2014–15, 2015–16 ja 2016–17. Sesonki alkaa lokakuun lopulla ja päättyy maaliskuun lopulla. Viimeinen sopimuskausi päättyy ja sopimus raukeaa ensi maaliskuun 26. päivänä.

Finnair sitoutui panostamaan pohjoisen lentojen markkinointiin ja tekemään siitä suunnitelman. Lentoyhtiö lupasi myös selvittää ryhmämyynnin ongelmia.

Sopimuksen ehkä erikoisin pykälä on numeroltaan 2.8. Sen mukaan ”Lapin Matkailunedistäjät pyrkivät kaikessa toiminnassaan tuomaan mahdollisimman hyvin esille positiivisen asenteen yhteistyökumppaniaan Finnairia kohtaan”.

Pykälä kielii ehkä siitä, että alituinen motkotus ja kansallisen lentoyhtiön soimaaminen Lapin huonoista yhteyksistä alkoi käydä finnairilaisten hermoille.

 

Ilmaiseksi matkailunedistäjät eivät lentoyhtiön markkinointipalveluita ja yhteyksiä saaneet. Ne maksoivat kolmen vuoden sopimusajalta yhteensä 600 000 euroa. Levin Matkailu maksoi 165 000 euroa, Ylläksen Matkailuyhdistys 75 000 euroa, Inari-Saariselän Matkailu 135 000 euroa, Ruka-Kuusamo Matkailu niin ikään 135 000 euroa ja Rovaniemen Matkailu ja Markkinointi 90 000 euroa.

Kuri oli tiukka. Finnair vaati maksua 10 viikkoa ennen kauden alkua. Jollei sitä tullut, yhtiöllä oli oikeus peruuttaa kyseisen kauden sovitut lennot kokonaan tai osittain.

Sopimuksen hyödyt matkailunedistäjille eivät juuri näy pohjoisen kenttien tilastoissa. Finnairin istuinpaikkatarjonta näille kentille (Ivalo, Kuusamo, Kittilä ja Rovaniemi) on kolmen sopimusvuoden aikana pikemminkin laskenut kuin noussut. Nyt, viimeisenä sopimuskautena, luvassa on ehkä muutos, kun lentoyhtiö on kertonut lisäävänsä pohjoisen tarjontaansa 18 000 paikalla.

Finavian tilaston mukaan kokonaismatkustajamäärä kahden ensimmäisen sopimusvuoden aikana nousi kahdella sopimuksen piiriin kuuluvalla lentoasemalla (Ivalo ja Rovaniemi) ja laski kahdella (Kittilä ja Kuusamo).

 

Matkailunedistäjät kuitenkin kiittelevät sopimusta ja kumppaniaan. Suomen Kuvalehti tavoitti viidestä toimijasta neljä.

Rovaniemen Matkailun ja Markkinoinnin toimitusjohtaja Sanna Kärkkäinen sanoo, että sopimus on ollut hyvä Lapille, koska se on poistanut lentoliikenteen pullonkauloja ja lisännyt lentojen määrää. Finnairille mennyt raha on hänen mukaansa käytetty hyvin, koska se on mennyt markkinointiyhteistyöhön eikä tappioiden kattamiseen.

”Kyllä tällaisista toimenpiteistä kuuluukin maksaa”, Kärkkäinen sanoo.

Salauspykälä ei häntä häiritse. Yhteistyötä pitää joka tapauksessa tehdä hyvässä hengessä, riitelemällä ei saada mitään aikaan.

Mahdollisesta uudesta sopimuksesta Rovaniemellä ei ole tehty päätöksiä.

”Katsotaan sitä tilanteen mukaan ennen kuin neuvottelut pääsevät käyntiin”, Kärkkäinen sanoo.

Kristiina Kukkohovi on aloittanut Levin Matkailun toimitusjohtajana vasta puoli vuotta sitten. Hänenkin mielestään Finnair-sopimukseen satsatulle rahalle on saatu vastinetta. Vuoropuhelu lentoyhtiön kanssa on ollut asiallista ja kehittävää, ja yhteistyötä on syytä jatkaa etenkin hiljaisen kesäkauden myymiseksi entistä tehokkaammin. Uudesta sopimuksesta ei vielä ole ollut puhetta.

Ylläksen Markkinointi Oy:n markkinointipäällikkö Janne-Juhani Haarma iloitsee ensi talvesta.

”Se näyttää oikein hyvältä. Lentoihin saadaan huomattava lisäys nyt puheena olevan sopimuksen mukaisesti”, hän sanoo. Tunnelma suhteessa lentoyhtiöön on positiivinen.

Ruka-Kuusamo Matkailun toimitusjohtaja Mats Lindfors sanoo, että Finnair on pitänyt kiinni omasta osuudestaan sopimuksessa. Yksi sen tavoitteista oli ATR-potkuriturbiinikonetta isompien suihkukoneiden saaminen Kuusamon-reitille. Talvella näin on Lindforsin mukaan käynytkin. Kesällä lennetään Finnairin osakkuusyhtiön Norran ATR:llä.

Lindfors sanoo, että Kuusamon kysyntä on kehittynyt hyvin ja nyt pitäisi päästä ”harppauksin eteenpäin” yhteistyössä Finnairin kanssa. Uudesta sopimuksesta ei kuitenkaan vielä ole tietoa.

Entä pykälä 2.8.?

”Eikö yleensäkin puhuta kauniisti niistä, joiden kanssa tehdään yhteistyötä”, Lindfors sanoo.

 

Uutinen on julkaistu 31.8. klo 14.09 ja sitä on päivitetty 5.9. klo 18.19: Yrittäjät ovat maksaneet yhteensä 600 000 euron summan kolmen vuoden sopimuskauden aikana, eivät siis 390 000 euroa, kuten tekstissä aikaisemmin virheellisesti kerrottiin.