Finnair haluaa ”kestävää ja kannattavaa kasvua” – Ylitarjonta ja vanhentuva lentokalusto vaarantavat tavoitteen

Uutisanalyysi: Yhtiökokous oli viimeisiä tasaisen vaakalennon hetkiä ennen turbulenssia. Uudelta johdolta ja hallitukselta odotetaan jämäköitä päätöksiä.

Finnair
Teksti
Jyri Raivio
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Finnairin yhtiökokous pidettiin keskiviikkona 20. maaliskuuta Helsingin Messukeskuksessa perinteisten menojen mukaisesti.

Uusi toimitusjohtaja Topi Manner esittäytyi osakkeenomistajille.

Hallitukseen nimitettiin kaksi uutta jäsentä, Marimekon toimitusjohtaja Tiina Alahuhta-Kasko ja Keskon talousjohtaja Jukka Erlund. Viimemainitun valintaa ei estänyt se, että Finnairin johtoryhmän jäsen Piia Karhu istuu Erlundin työnantajan hallituksessa.

Hallituksen jäsenten palkkiot pidettiin enemmistöomistajan eli valtion saneluratkaisulla ennallaan. Palkkiot ovat olleet samat jo kymmenen vuotta, mutta valtio ei suostunut palkitsemisvaliokunnan korotusesityksiin.

Valtion edustaja tosin antoi ymmärtää, että tekeillä on pitkäjänteinen uudistus, joka voi johtaa muutoksiin eli korotuksiin ensi vuoden yhtiökokouksessa.

Yhtiökokous myös vahvisti hallituksen osinkoehdotuksen, 0,274 euroa osakkeelta. Vuotta aiemmin maksettiin 0,30 euroa, sitä ennen hyvin pitkään aikaan ei mitään.

Business as usual eli rutiinikokous siis.

Niinpä, mutta samalla kokous oli myös viimeisiä tasaisen vaakalennon hetkiä ennen edessä odottavaa turbulenssia.

 

Finnair on menossa kohti vaikeampia aikoja. Ne edellyttävät uudelta hallitukselta ja toimitusjohtajalta kovia päätöksiä.

Niistä päällimmäisiä on nopeasti kasvavan ylikapasiteetin purkaminen ja vanhan, polttoainetaloudeltaan ja päästöiltään huonon kapearunkokaluston uusiminen.

Lentobisnes on perusteiltaan aika yksinkertaista toimintaa. Yhtiön on sopeutettava tarjontansa kysyntään niin, että suurin piirtein kolme neljästä tarjotusta istuinpaikasta pystytään myymään.

Jos täyttöasteet alkavat vajota selvästi tätä alemmiksi, tyhjiä paikkoja on jo markkinaosuudenkin suojelemiseksi myytävä alennetuin hinnoin. Se taas rokottaa kannattavuutta, ellei tuotantokustannuksia pystytä vastaavasti alentamaan.

Lentoliikenteen vuosia kestänyt, maailmanlaajuinen kasvupyrähdys on selvästi laantumassa. Se näkyy myös suomalaisyhtiön luvuissa.

Finnair myi viime vuonna 81,8 prosenttia matkustajapaikkojen tarjonnasta. Se oli 1,5 prosenttiyksikköä alempi luku kuin 2017.

Aleneva trendi on jatkunut ja kiihtynytkin tänä vuonna.

Tammi- helmikuussa täyttöaste miltei romahti 3,8 prosenttiyksikköä lukemaan 78,3 prosenttia. Yhtiön syömähampaaksi muodostuneessa Aasian liikenteessä laskua tuli 4,8 prosenttiyksikköä. Täyttöaste oli 84,1 prosenttia.

Tällaisessa tilanteessa kannattaisi harkita vakavasti tarjonnan supistamista. Sen sijaan Finnair kasvattaa kapasiteettiaan kymmenellä prosentilla.

Yhtiölle on lähivuosina tulossa vielä kuusi uutta A350-laajarunkokonetta. Uusi hallitus joutuu vakavasti miettimään, pitäisikö kapasiteetin kasvua hillitä luopumalla ainakin osittain vanhemmista A330-koneista.

Investoinnit sisustusmuutoksiin ja lentoasemien lounge-tiloihin eivät säästä tippaakaan polttoainetta eivätkä vähennä kasvihuonepäästöjä.

Finnairin hallituksen puheenjohtaja Jouko Karvinen puhui osakkeenomistajille väräjävin äänin, kuinka Finnairinkin tärkein asia on vastuu yhteisestä maapallostamme.

Vastuullisuus ja aktiivinen toiminta päästöjen vähentämiseksi ovat Finnairille tärkeitä.

”Meidän pitää näyttää hyvää esimerkkiä”, Karvinen sanoi ilmastoasioihin viitaten.

Toimitusjohtaja Manner oli samoilla linjoilla. Finnairin tavoitteena on hänen mukaansa ”kestävä, kannattava kasvu”.

Yhtiön johto ei kuitenkaan puolella sanalla viitannut päätökseen, joka parhaiten edistäisi toimitusjohtajan asettamaa tavoitetta. Se päätös uudistaisi Finnairin vanhenevan kapearunkolaivaston.

Yhtiöllä on 37 Airbus A320-sarjan konetta. Niistä pienimpien keski-ikä on 18, keskikokoisten 16 ja suurten 8 vuotta.

Kaikkien moottorit ovat vanhaa, paljon polttoainetta janoavaa mallia.

Markkinoilla olisi tarjolla uusia A320-sarjan koneita, joiden kulutus on noin neljäsosan edeltäjiä alempi.

Niitä on tilattu lähes 10 000 kappaletta. Lähes kaikki kilpailijat lentävät lähivuosina koneilla, joiden kulutus ja päästöt ovat selvästi Finnairin koneita alempia.

Finnair poltti viime vuonna noin miljoona tonnia lentopetrolia ja maksoi siitä 581 miljoonaa euroa.

Arviolta puolet kulutettiin pitkän matkan laajarunkokoneissa ja toiset puolet eli 290 miljoonan euron kerosiinit kapearunkokoneissa.

Moderneilla lentokoneilla säästöä saataisiin yli 70 miljoonaa euroa.

Finnairin tarjontaan suhteutetut hiilidioksidipäästöt pienentyivät viime vuonna, mutta vain 2,5 prosentilla. Todella merkittävät parannukset edellyttävät investointeja tehokkaampaan kalustoon.

 

Finnairin tase on lentoyhtiöksi vahva ja käteistäkin löytyy miljardin euron verran. Mannerin mukaan tase aiotaankin panna töihin.

Uusien A350-koneiden lisäksi investoidaan mm. sisustusmuutoksiin ja lentoasemien lounge-tiloihin. Ne eivät säästä tippaakaan polttoainetta eivätkä vähennä kasvihuonepäästöjä.

Uusista kapearunkokoneista ei puhuttu mitään. Ilman niitä kestävä ja kannattava kasvu on kiven takana.

Yhtiökokouksen anti ei innostanut myöskään sijoittajia. Yhtiön osake halventui lähes viisi prosenttia.

Omistajakaartissa on paljon uusia sijoittajia. Karvisen mukaan uusia osakkaita tuli viime vuonna kokonaista 8 000 kappaletta.