Ex-puolustusministeri ei ymmärrä koronamääräyksiä vastaan niskoittelevia ikäihmisiä – ”Mukamas rohkeutta ja reteyttä”

Hallituksen määräysten ohittamista ei pitäisi perustella sota-ajan kokemuksilla, sanoo Anneli Taina. ”Silloin koko kansa noudatti ohjeita ja turvallisuusmääräyksiä.”
Kotimaa 18.3.2020 16:00
Anneli Taina toimi puolustusministerinä Paavo Lipposen (sd) hallituksessa 1995–1999.
Anneli Taina toimi puolustusministerinä Paavo Lipposen (sd) hallituksessa 1995–1999. © Jussi Nukari / LEHTIKUVA

Julkisuudessa on keskusteltu viime aikoina ikäihmisistä, jotka eivät aio noudattaa pääministeri Sanna Marinin (sd) koronaviruksen hidastamiseksi antamia ohjeita. Niiden mukaan erityisesti yli 70-vuotiaiden tulisi välttää kontaktia muihin ihmisiin.

Kauppaan ja apteekkiin saa mennä, jos on pakko, mutta ensisijaisesti olisi hyvä turvautua tarjolla olevaan apuun.

Muun muassa entinen painonnoston olympiavoittaja Kaarlo Kangasniemi, 79, kertoi Ilta-Sanomissa käyvänsä kuntosalilla ja piti koronaviruksen hillitsemistoimia liioiteltuina. Kangasniemi perusteli näkemyksiään kertomalla olevansa sota-ajan lapsi.

Myös sosiaalisessa mediassa on julkaistu lukuisia kirjoituksia siitä, kuinka iäkäs perheenjäsen ei tottele ohjeita.

”Ikäryhmänä meidän pitäisi olla tässä vakavasti ja vastuullisesti mukana. En voi ollenkaan ymmärtää, että joku voi reagoida niin, ettei rajoituksilla olisi väliä”, sanoo entinen puolustusministeri ja Kansallisen senioriliiton puheenjohtaja Anneli Taina (kok), 68.

Hänestä kielloista piittaamattomat ihmiset eivät ole ymmärtäneet, mistä niissä on kysymys.

Liikkeelle lähtemisellä halutaan osoittaa ”mukamas jonkinlaista rohkeutta ja reteyttä”. 

Sitä se ei ole, Taina sanoo. Rohkeampaa on noudattaa ohjeita, vaikka kotiin jääminen tuntuisi vaikealta ja yksin olo pelottaisi.

Tainan mukaan jotkut eivät käsitä tilanteen vakavuutta, koska tilanne on uusi ja yllättävä.

”Jokaisen suomalaisen – ja ennen kaikkea meidän, jotka olemme riskiryhmää, pitäisi ymmärtää se, että tässä tehdään kovasti työtä sen eteen, ettemme sairastuisi.”

”Meidän ikäihmisten pitää nyt arvostaa sitä, että meitä halutaan nyt suojella vakavalta sairaudelta.”

Sota-ajan kokemuksilla on laajemminkin selitelty päätöstä viitata kintaalla hallituksen linjauksille. Taina pitää argumenttia ristiriitaisena, sillä sota-aikana säännöistä nimenomaan välitettiin.

”Sinä aikana koko kansa noudatti ohjeita ja turvallisuusmääräyksiä. Silloin toimittiin yhdessä. Nyt kyseessä on ihan erilainen uhka, mutta tämäkin vaatii siitä, että luotetaan viranomaisten ohjeisiin ja päättäjien määräyksiin.”

Tiukat rajoitukset koskevat jo yksin ikänsä puolesta joka kuudetta suomalaista. Yli 70-vuotiaita on Suomessa yli 800 000. Covid-19-tauti on vaarallisin iäkkäille ja perussairaille. Yli 70-vuotiaille – ja erityisesti yli 80-vuotiaille.

Kaikki suomalaiset on velvoitettu suojelemaan riskiryhmiin kuuluvia tartunnoilta esimerkiksi välttämällä vierailuja iäkkäiden läheisten luona.

”Meidän ikäihmisten pitää nyt arvostaa sitä, että meitä halutaan nyt suojella vakavalta sairaudelta. On arvostettava asia, että näin toimitaan.”

Taina uskoo, että Suomen viranomaisilla on ymmärrys siitä, milloin poikkeukselliset ratkaisut ovat perusteltuja. Viranomaiset harjoittelevat säännöllisesti tällaisten vaaratilanteiden varalle, hän sanoo.

”Suomen oloissa on aina hyvin tarkkaan harkittua, kun viranomaiset yhdessä poliittisten päättäjien kanssa tulevat siihen tulokseen, että nyt tarvitaan poikkeavia toimenpiteitä. Siihen on varmasti perusteet.”

”Vetoaisin, että tämä pitää ottaa vakavasti ja ajatella itseänsä, ettei lähde vaarantamaan omaa terveyttään. Sairaus on hengenvaarallinen vanhoille ihmisille. Pitää myös huolehtia siitä, etteivät läheiset ihmiset sairastu, ei kukaan. On huolehdittava, ettei omalla toiminnallaan aiheuta sitä.”

Taina painottaa viranomaisten, hallituksen ja eläkeläisjärjestöjen vastuuta viestiä kotona pysymisen tärkeydestä. Ja sitä, että jokainen ottaisi koronavirusepidemian vakavasti.

”Ihmisten pitää olla vastuuntuntoisia.”