Tampereella puhunut EU:n ulkopoliittinen johtaja patistaa Eurooppaa käyttämään valtaansa: ”Ei tarvitse huutaa ja lyödä”

Maailma ei ole hyvässä jamassa, Federica Mogherini myöntää. ”Mutta ilman EU:ta se olisi vielä paljon, paljon pahemmassa jamassa.”
Kotimaa 10.10.2018 16:46

EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Frederica Mogherini promovoitiin Tampereen yliopiston kunniatohtoriksi 10. lokakuuta 2018. © Jonne Renvall / Tampereen yliopisto

EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Federica Mogherini patistaa EU:ta ottamaan selvästi rohkeamman roolin maailmassa, joka myllertää nyt kovin.

”EU on suurvalta itse. Me vain usein unohdamme sen. Nyt meidän on aika toimia vastuullisesti ja käyttää sitä valtaa, joka meillä on.”

”Olemme paljon vahvempia kuin ymmärrämme, aliarvioimme oman vaikutuksemme. Meidän pitää luottaa enemmän itseemme. Maailma etsii meistä esikuvaa ja hakee meistä liittolaista.”

Federica Mogherini puhui keskiviikkona 10. lokakuuta Tampereen yliopistolla otettuaan vastaan yliopiston kunniatohtorin hatun ja miekan.

Puheen otsikko oli Rauhan suurvalta: Euroopan valinnat muuttuvassa maailmassa.

Italialainen Mogherini on ollut keskeinen vaikuttaja kansainvälisessä konfliktinhallinnassa ja diplomatiassa vuodesta 2014, jolloin hänestä tuli Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja – eräänlainen EU:n ulkoministeri.

Mogherini toimii myös EU-komission varapuheenjohtajana.

Puheessaan Mogherini palasi EU:n syntymäaikoihin, siihen kuinka toisen maailmansodan aiheuttaman tuhon jälkeen Euroopassa ymmärrettiin, että sodissa on ainoastaan häviäjiä.

Kilpailu ja vastakkainasettelu päätettiin Euroopassa korvata taloudellisella yhteistyöllä.

Hanke ei ole ollut yksinkertainen eikä ole sitä vieläkään, mutta kun tuhkasta nousi jo yli 70 vuotta kestänyt rauha, menestystä on jo syytä juhlia.

”Me joskus unohdamme, mistä olemme tulleet ja kuinka paljon meillä on menetettävää.”

 

Ei kuitenkaan riitä, että Eurooppa keskittyy nauttimaan omasta rauhastaan. Konflikti missä tahansa päin maailmaa vaikuttaa myös Eurooppaan – niin talouden, vakauden kuin inhimillisen kärsimyksen kautta.

”Eurooppa ei ole saari, emmekä me voi eristäytä muureilla ja aidoilla. Se ei ole meille vaihtoehto. Rauhan, turvallisuuden ja inhimillisen kehityksen tukeminen myös muualla maailmassa on myös meille keskeistä.”

Maailma ei ole hyvässä jamassa, Mogherini myöntää.

”Mutta ilman EU:ta se olisi vielä paljon, paljon pahemmassa jamassa.”

Maailmassa huomio keskittyy nyt päivästä toiseen Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin käänteisiin, Putinin ja Kiinan vallan kasvamiseen. Monimutkaisiin ongelmiin tarjotaan yksinkertaisia ratkaisuja.

Suuressa melskeessä Eurooppa näyttää monien silmissä pieneltä, harmaalta ja merkityksettömältä.

Mogherinin mukaan Eurooppa edustaa todellisuudessa suurelle osalle maailman maita rauhaa, turvallisuutta, ihmisoikeuksien puolustamista ja multilateralismia, jossa toimijoita on monia ja niistä jokaisen ääntä kuullaan.

Pehmeän vallan käyttö ei aina näy otsikoissa, mutta sillä rakennetaan rauhaa ja kestävien yhteiskuntien pohjaa.

”Afganistanissa me teemme kaikkemme, että naisille saadaan keskeinen rooli yhteiskunnassa. Irakissa me tuemme paikallista taloutta ja rauhanprosessia. Kolumbiassa me koulutamme entisiä taistelijoita uuteen ammattiin”, Mogherini luettelee.

Siinä missä moni muu maa hakeutuu Afrikkaan lähinnä hankkiakseen itselleen raaka-aineita, eurooppalaiset investoivat yhdessä afrikkalaisten kanssa kestävän talouden ja rauhan pohjaksi, Mogherini sanoo.

”Pehmeän vallan käyttäminen on Euroopan tapa käyttää kovaa valtaa.”

”Vahvimpia ovat ne, jotka rakentavat rohkeasti rauhaa. Sotaa on niin helppo käydä.”

Trumpin Yhdysvaltoja kiinnostaa enää ainoastaan amerikkalaisten etu.

Mogherinin mukaan Eurooppa luottaa siihen, että monenkeskinen maailma on kaikkien etu.

”Me uskomme suostuttelun voimaan ja neuvotteluun.”

Konfliktit tarvitsevat poliittisen ratkaisun ja se löydetään vain kuulemalla eri osapuolia, ei sanelemalla, hän sanoo.

Esimerkiksi Venäjän ja EU:n kumppanuus ei Mogherinin mukaan palata normaaliksi ennen kuin Ukrainan kysymys on ratkaistu.

”Rajojen yksipuolista muuttamista Euroopassa ei voi hyväksyä. On selvä, miten tämä voidaan ratkaista. Siihen tarvitaan kuitenkin poliittista tahtoa, jota emme nyt näe.”

On silti asioita, joissa yhteistyötä Venäjän kanssa tarvitaan.

Sellaisia ovat Mogherinin mukaan esimerkiksi Lähi-itä, Jerusalemin kysymys, jossain määrin myös Afganistanin, terrorismin vastainen työ, Libya ja Pohjois-Korea. Kaikesta ei tarvitse olla yhtä mieltä, mutta yhteistyötä tarvitaan.

 

Mogherini kuulee usein arvostelua siitä, että EU ei ole sotilaallisesti aktiivisempi konflikteissa. ”Mutta miksi pitäisi olla?”

”Ajatellaan, että jos olet vahva, taistelet. Historia on kuitenkin osoittanut, että vahvimpia ovat ne, jotka rakentavat rohkeasti rauhaa. Sotaa on niin helppo käydä. Rauhan rakentaminen on paljon vaativampaa.”

Hänen mukaansa EU:n voima on siinä, että se on yhtä aikaa sekä pehmeä että vahva.

”Ei tarvitse huutaa ja lyödä osoittaakseen vahvuutensa.”

Hänen mielestään eurooppalaiset herkästi unohtavat, miten merkittävä tekijä ja roolimalli Eurooppa on edelleen. Niin taloudellisesti, inhimillisen kehityksen tukijana, humanitaarisen avun antajana, naisten aseman tukijana ja rauhan rakentajana.

”Euroopalla on paljon väliä maailmalla.”

Eurooppalaisia kuunnellaan myös siksi, että sodat ovat jättäneet Euroopan kasvoille syvän pysyvän arven.

”Kumppanimme maailmalla luottavat meihin sillä me olemme oppineet, mitä sota on emmekä halua sitä enää.”

”Minulle aiheuttaa tuskaa se, että siirtolaisvastainen retoriikka puree paikoissa, joissa siirtolaisia ei ole edes nähty.”

Euroopan maiden välejä hiertävässä pakolais- ja siirtolaiskysymyksessä on Mogherinin mukaan ennen kaikkea kyse poliittisesta taistelusta. Ja aseena siinä käytetään nyt pelkoa.

”Minulle aiheuttaa erityistä tuskaa se, että siirtolaisvastainen retoriikka puree paikoissa, joissa siirtolaisia ei ole edes nähty. Kun jotain ei tunne, se pelottaa.”

”Mutta kun opitaan tuntemaan, pelätään vähemmän”, Mogherini uskoo.

Tosiasia on hänen mukaansa se, että nykyisellä ikärakenteella Eurooppa ei selviä ilman siirtolaisia.

”Kuvittele, että kaikki siirtolaiset katoaisivat huomenna. Meiltä romahtaisivat kokonaiset yhteiskunnan sektorit: terveydenhoito, lastenhoito, rakentaminen.”

Mogherinin omasta maasta Italiasta on aina lähtenyt ihmisiä maailmalle. Nyt liikkeen suunta on vain kääntynyt ympäri.

Siirtolaisuusasia koskettaa Mogherinia syvältä. Hän itse aloitti uransa vasta valmistuneena yhteiskuntatieteiden maisterina kansalaisjärjestössä, jossa kamppailtiin rasismia vastaan ja integraation edistämiseksi.

Tänä vuonna yhä useampi Välimeren ylittäjä on hukkunut merimatkalla. Avustuslaivojen työtä estetään. Italia ja Malta ovat sulkeneet satamansa pelastetuilta.

EU:ta on kritisoitu ankarasti myös siitä, että se rahoittaa Libyan rannikkovartiostoa, jonka on raportoitu myyvän mereltä pelastamiaan siirtolaisia eteenpäin rikollisjärjestöille.

”Teemme työtä Libyan kanssa, se ei ole ideaalia, mutta me koulutamme Libyan rannikkovartiostoa ihmisoikeusasioissa ja kansainvälisen lain kysymyksissä”, Mogherini puolustaa.

”Asiat toimivat nyt paremmin kuin aiemmin, mutta eivät vieläkään täydellisesti.”

Mogherinin mukaan EU on YK:n kanssa vapauttanut puolen vuoden aikana 30 000 ihmistä Libyan pidätyskeskuksista ja auttanut ihmiset takaisin koteihinsa. ”Me olemme myös tehneet ihmissalakuljettajien toiminnan vaikeammiksi. Mutta meidän pitää vielä avata kanavia, jotta ihmiset voivat tulla laillisesti Eurooppaan.”

”Tie edessä ei ole helppo, mutta on meidän moraalinen velvollisuus toimia. Me emme saa lopettaa ennen kuin ihmiset lakkaavat kuolemasta merellä tai aavikoilla.”

 

Kutsumalla Mogherinin kunniatohtoriksi Tampereen yliopiston halusi tunnustaa hänen tekemänsä työn erityisesti rauhanvälityksessä.

Mogherinia pidetään yleisesti osaavana ja voimakastahtoisena johtajana, jota arvostetaan sekä EU:ssa että sen ulkopuolella.

Korkean edustajan ongelma on kuitenkin se, ettei edustajalla ole selkeää mandaattia EU:n ulkopolitiikassa. Kun puheet ja asiat menevät ulkopolitiikassa koviksi, valta palaa jäsenmaiden pääkaupunkeihin.

Mogherinin kirkkaimpana kruununa pidetään Iranin kanssa neuvoteltua ydinsopimusta 2013. Siinä Mogherini osoitti poikkeuksellisia diplomaattisia taitoja.

Nyt Trump on kuitenkin vetänyt Yhdysvallat sopimuksesta pois ja uhkailee eurooppalaisia sanktioilla, jos ne jatkavat kauppaa Iranin kanssa.

Rauhan kysymyksissä Euroopalla on Mogherinin mielestä paljon opittavaa Suomelta. Tapa, jolla Suomi rakensi rauhan sisällissodan jälkeen oli hänen mukaansa täysin ainutkertainen.

”Vielä 100 vuotta sitten Tampere oli pahimpien taisteluiden keskus. Ja katso nyt tätä kaunista Tampereen kaupunkia.”