Etyjin ulkoministerit Helsinkiin: Medvedevin sopimusidea syyniin

Kotimaa 3.12.2008 10:16

Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin uutta turva-aloitetta pidetään lännessä turhana. Helsinkiin kokoontuvat Etyjin ulkoministerit miettivät huomenna, mitä sille voisi tehdä.ETYJ -kokouksen pääneuvottelupöytää valmisteltiin Helsingin Messukeskuksessa 2. joulukuuta 2008. ||| The round table of The Organization for Security and Co-operation in Europe, OSCE, Ministerial Council being prepared in the The Helsinki Fair Centre on December 2, 2008.

Etyj-kokouksen pääneuvottelupöytää valmisteltiin Helsingin Messukeskuksessa 2. joulukuuta 2008.

Suomessa pidettävästä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) ulkoministerikokouksesta on tulossa mittavin järjestön historiassa vuosikausiin. Helsinkiin odotetaan 4.-5. joulukuuta ennakkoilmoittautumisten perusteella ministereitä noin viidestäkymmenestä maasta. Edellisen kerran Etyjissä oli koolla yhtä edustava joukko päättäjiä viime vuosituhannella.

Helsinkiin suurin osa kokousvieraista saapuu jo tänään iltapäivällä.

Myös kokouksen asialista on mielenkiintoinen. Ministerien on määrä keskustella muun muassa Venäjän presidentin Dmitri Medvedevin ehdottamasta Euroopan turvallisuussopimuksesta, jonka perimmäiset motiivit eivät ole vielä valjenneet juuri kellekään. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, ettei kysymyksessä ole pelkkä tunnustelumielessä heitetty koepallo.

Ehdotuksen vakavuudesta kertoo paljon, että Medvedev on esitellyt sitä kansainvälisissä yhteyksissä jo kahdesti, ensin kesäkuussa Berliinissä ja uudelleen lokakuussa Evianissa, missä hän tapasi Ranskan presidentin Nicolas Sarkozyn.

Nopeista käänteistään tunnettu Sarkozy tarttui heti syöttiin ja keksi, että Medvedevin ehdotuksen pohjalta voitaisiin järjestää ensi vuonna erityinen vain turvallisuuskysymyksiin keskittyvä Etyj-huippukokous. Muodollisesti Helsingissä on kysymys nimenomaan sen pohjustamista.

Valtiot
pääosaan

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Raimo Väyrynen tulkitsee Medvedevin aloitteen heijastavan Kremlissä jo pitkään vallinnutta tyytymättömyyttä Venäjän kansainväliseen asemaan. Ehdotukseen sisältyy muun muassa ajatus, jonka mukaan allekirjoittajat lupaisivat pidättäytyä toisten turvallisuutta heikentävistä liittokuntajärjestelyistä.

”Venäjällä suhtaudutaan hyvin kriittisesti nykyiseen järjestelmään, jossa Nato on vahva ja mahdollisesti jopa laajenemassa edelleen, ja myös Euroopan unionilla on itsenäistä poliittista toimivaltaa. Se ei venäläisten käsityksen mukaan vastaa lainkaan heidän etujaan”, Väyrynen selittää.

Venäjälle sopisi hänen mukaansa, että kansainvälinen järjestelmä rakentuisi 1800-luvun tapaan valtioiden eikä sotilas- tai muiden liittojen varaan.

”Medvedevin aloitteen perusidea on, että euroatlanttinen blokki ei olisi enää jatkossa keskeinen turvallisuuspoliittinen toimija. Hänen ehdotuksensa lähtee käsittääkseni siitä, etteivät Nato ja EU olisi lainkaan sopijapuolia. Se vahvistaisi Venäjän suhteellista asemaa ja antaisi sille mahdollisuuden pelata EU-maita erilleen toisistaan samalla tavalla kuin se jo tekee energia-asioissa.”

Venäjällä on luultavasti oivallettu, että heidän kannattaa painaa päälle juuri nyt, kun Yhdysvalloissa on valta vaihtumassa ja uusi hallinto vasta muotoilee Nato-linjauksiaan, Väyrynen päättelee.

”Aivan varmasti yksi tavoite on Yhdysvaltojen vaikutusvallan supistaminen Euroopassa ja vähintäänkin Naton laajenemisen vaikeuttaminen, ellei sitä pystytä kokonaan estämään. On myös olemassa joitain merkkejä, että Venäjä pyrkii asevalvonnassakin uusiin järjestelyihin, jotka olisivat sille nykyistä edullisempia.”

Keskustelu
jatkuu

Ulkoministeri Alexander Stubb (kok) arvelee myös, että vielä on liian aikaista sopia esimerkiksi Sarkozyn ehdottaman huippukokouksen ajankohdasta. Hänen mielestään on Kreikan asia Etyjin seuraavana puheenjohtajamaana päättää, miten asiassa edetään.

Stubb sanoo pitävänsä myönteisenä, että Euroopan turvallisuudesta keskustellaan, kunhan se ”ei johda mihinkään G-järjestelyihin”, joissa suuret maat sopivat asioista keskenään.

”Ajattelen niin, että monet järjestöt eivät ole kyenneet uudistumaan kylmän sodan jälkeen, ja nyt on kysymys siitä, miten uudistutaan”, hän selittää.

Teksti
Tuomo Lappalainen

Kuva
Kimmo Mäntylä / Lehtikuva