Erkki Tuomioja eriarvoisuudesta: Rikkaiden vartioidut asuinalueet pian todellisuutta Suomessakin

Erkki Tuomioja
Teksti
Leena Sharma
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on huolissaan Euroopan kehityksestä. Oikeistopopulismin nousu on herättänyt perustavia kysymyksiä siitä, mihin suuntaan eurooppalaiset valtiot ovat kehittymässä.

Erkki Tuomioja (sd) teki viime keväänä neljän vuoden tauon jälkeen paluun ulkoministeriksi. Kuva Pekka Nieminen.

Räikeimmät esimerkit löytyvät Unkarista, missä sekä perustuslaki että sananvapaus ovat vaarassa oikeistopopulistisen Fidesz-puolueen käsissä. Viime aikoina Unkarin hallitus on perääntynyt kovimmassa retoriikassaan ja luvannut korjata EU:n kritisoimia lakiuudistuksia. Tuomioja ei kuitenkaan usko, että kyseessä on vilpitön kompromissihalukkuus.

“Se on puhdasta taktista peräytymistä. Unkari ei halua menettää rahoitusta rikkomalla EU:n sääntöjä, ja se tarvitsee IMF:n tuen. Eli se on valmis tekemään minimimyönnytykset tämän välttämiseksi. Mutta peruslinjan muutosta ei ole havaittavissa.”

Fidesz-puolueen, kuten muidenkin Euroopan oikeistopopulististen puolueiden retoriikka korostaa isänmaallisuutta, patriotismia ja nationalismia.

“Kyllä, se on tullut nyt voimakkaammin mukaan – myös Suomessa perussuomalaisten puheissa. Euron kriisi on vahvistanut tätä puhetapaa.”

Tuomioja tekee kuitenkin eron perussuomalaisten ja joidenkin Euroopassa häärivien kovan linjan populistipuolueiden välille.

“Olen pääasiassa yrittänyt kertoa maailmalla, ettei perussuomalaisia voi verrata Ranskan Front Nationaliin tai Ruotsidemokraatteihin. Mutta heidän joukossaan on järjestäytynyt vähemmistösiipi, joka toimi omilla tavoitteillaan, ja omilla ohjelmillaan ja johon Timo Soini ei ole toistaiseksi osannut, uskaltanut tai halunnut puuttua.”

Tuomiojan mielestä oikeistopopulismin nousun ytimessä on ihmisten kokemus siitä, että heitä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti. Jos taloudellinen ahdinko aiheutuu vaikkapa luonnonkatastrofista ja kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä, ei synny samanlaista reaktiota.

“Jos sen sijaan nähdään, että meillä on eliitti, joka elää täysin irrallaan muista ja kahmii etuisuuksiaan, se nostaa suuttumusta. Näin on tapahtunut Suomessa ja kaikkialla muualla. Köyhät eriytyvät slummeihin, ja rikkaita houkutellaan suorastaan kunnallispoliittisilla tavoitteilla tietyille alueille. Tästä ei ole enää pitkää matkaa siihen, että meillekin tulevat ensimmäiset rikkaiden vartioidut asuinalueet.”

“Oikeistopopulistien hampaisiin joutuneet maahanmuuttajat ovat tavallaan sijaiskärsijöitä: on helpompaa syyttää naapurin maahanmuuttajaa kuin päästä käsiksi björnwahlrooseihin.”

Maahanmuuttajien joukossa erityisesti muslimit ovat joutuneet kantaväestön silmätikuksi. Islam yhdistyy monien mielissä terrorismiin.

“Totta kai radikaali-islam on pelottavaa, kaikki fundamentalismi liittyen mihin aatesuuntaan tai uskontoon tahansa, on äärimmäisen pelottavaa”, Tuomioja myöntää.

Islamin pelko on kuitenkin hänen mielestään osittain myös kansainvälisten verkostojen masinoimaa. “Radikaali-islam ja äärioikeisto vahvistavat toisiaan. Ne etsivät uhkakuvia ja löytävät niitä toisistaan.”

Tuomioja uskoo, että oikeistopopulismi on Euroopassa jossain määrin ylimenokauden ongelma – tosin se voi olla pitkäkestoinen sellainen. Tilannetta vaikeuttaa se, että vanhat puolueet ovat menettäneet otteensa, ne eivät ole enää entiseen tapaan yhteisöllisiä.

Tuomiojan mielestä suuri osa tämän päivän perussuomalaisista olisi 20 vuotta sitten ollut sosiaalidemokraatteja tai kansandemokraatteja.

“Heillä saattoi olla aika paljon samankaltaisia asenteita ja mielipiteitä esimerkiksi maahanmuuttajista kuin tällä nykyporukalla, mutta mielipiteet eivät olleet silloin salonkikelpoisia. Vahva työväenliike ja yhteisö pitivät ruodussa: mitä tahansa ei ollut korrektia sanoa. Kun tällaista yhteyttä ei enää ole, kaikki mölyt pääsevät mahasta.”

Lue lisää Suomen Kuvalehden numerosta 12/2012, joka ilmestyy perjantaina 23. maaliskuuta.