Elektroniikkateollisuuden synkkä näkymä: vienti ei vedä, tuhansia työpaikkoja lähtee

Accenture
Teksti
Pekka Anttila
Julkaistu yli kolme vuotta sitten
Nokian matkapuhelintehtaan työntekijät poistuvat bussikyydillä Salohallissa järjestetystä tiedotustilaisuudesta keskiviikkona. Nokia kertoi vähentävänsä Salon tehtaalta noin tuhat työntekijää vuoden loppuun mennessä. Kuva Jussi Nukari / Lehtikuva.


Työpaikat suomalaisesta elektroniikkateollisuudesta katoavat kiihtyvällä vauhdilla. Nokia ilmoitti keskiviikkona irtisanovansa Salon matkapuhelintehtaalta noin tuhat työntekijää. Edellisellä viikolla Nokia Siemens Networks ilmoitti 1200 työpaikan supistuksista. Lisäksi kahden edellisen vuoden aikana Nokian puhelintuotannon ja alihankkijaverkoston vaikeudet jättivät lähes kaksi tuhatta henkilöä ilman työpaikkaa Salossa.

Aikaisemmin työntekijöitään ovat irtisanoneet muun muassa elektroniikan sopimusvalmistajat Incap ja Enics, elektrotekniikkatuotteita kehittävä Efore sekä suurimpana Perlos, joka valmisti muovikuoria Nokian puhelimiin. Perlos irtisanoi vuonna 2007 Joensuussa yli 1600 henkilöä ja on sittemmin hävinnyt kokonaan Suomesta. Elcoteq puolestaan kaatui konkurssiin viime vuonna.

Tiedot käyvät ilmi työ- ja elinkeinoministeriön raportista, jossa käsiteltiin äkillisen rakennemuutoksen alueita.

Suomalaisen elektroniikkateollisuuden näkymät ovatkin synkät. Nokia-klusterin arvellaan joutuvan vähentämään tämän ja ensi vuoden aikana 5000-6000 työntekijää. Vähennykset koskevat Nokiaa, Nokia Siemens Networksia sekä niiden alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita.

Isku on kova, koska irtisanomiset ajoittuvat hyvin lyhyelle aikavälille. Lisäksi kriisi ravistelee kaikkia toimialan yrityksiä. Laitevalmistuksesta on kaatunut alihankkijoita ja työpaikkoja katoaa ohjelmistosuunnittelusta lähtien.

Esimerkiksi huhtikuussa Nokia ulkoisti Symbian-ohjelmistokehityksensä ja 1200 suomalaista työntekijää monikansalliselle Accenturelle. Nokian alihankkijoista ohjelmistoyhtiöt Digia ja Ixonos joutuivat irtisanomaan satoja työntekijöitään.

Kun Nokia vielä kehitti Symbian-käyttöjärjestelmää, yhtiöllä oli poikkeuksellisen vahva suomalainen ekosysteemi tekemässä puhelimien ja käyttöjärjestelmien peruskehittämistyötä. Nokian projekteissa oli mukana vajaat 2000 alihankkijoiden työntekijää.

Kun yhtiö helmikuussa kertoi hylkäävänsä Symbianin ja vaihtavansa älypuhelimien käyttöjärjestelmäksi Windows Phonen, asetelma purkautui hämmästyttävän nopeasti. Nyt Symbianin alasajo on ollut pakko käynnistää aiottua nopeammin, koska Symbian-puhelimet eivät mene kaupaksi.

Kaikkiaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa väheni viime vuonna noin 10 prosenttia 17 miljardiin euroon. Myös toimialan saamat uudet tilaukset ja tilauskanta jatkoivat nopeaa laskuaan. Euromääräisesti yritykset saivat loka-joulukuussa uusia tilauksia noin 30 prosenttia vähemmän kuin heinä-syyskuussa.

Vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna pudotusta oli 40 prosenttia.

Henkilöstöä oli vuoden lopussa 53 000. Talouskriisiä edeltävänä vuonna 2008 alan yrityksissä työntekijöitä oli vielä 61 500.

Elektroniikka- ja sähköteollisuus on yksi teknologiateollisuuden viiden toimialan kokonaisuudesta.

Merkkejä paremmasta ei ole

Työmarkkinat Suomen tietotekniikka-alalla vetivät työvoimaa pitkään ja toimivat hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön johtajan Anssi Paasivirran mukaan ongelmaksi on nyt muodostunut se, että aikaisemmin vetureina toimineet yritykset vähentävät työvoimaansa hengästyttävällä vauhdilla. Alan ammattilaisten pitkäaikaiseen työttömyyteen hän ei kuitenkaan usko.

Haasteena on nyt se, saadaanko Suomeen synnytettyä sellaista uutta osaamista, joka toisi maahan uutta kasvua.

“Tilanteella on merkittäviä vaikutuksia koko Suomen taloudelle. Kauppataseen vaje painui viime vuonna poikkeuksellisen suureksi. Tämä johtuu nimenomaan siitä, että teknologiateollisuuden vienti on hiipunut, etenkin tietotekniikkasektorilla”, Paasivirta sanoo.

“Merkkejä siitä, että toimiala lähtisi merkittävästi kasvuun ei ole.”

Kyseessä on Paasivirran mukaan hälyttävä signaali. Miten Suomessa saataisiin aikaan uutta kasvua liikkeelle rakennemuutoksen kanssa kamppailevalle toimialalle? Elektroniikkateollisuus on erityisen herkkä toimiala kansainväliselle kilpailulle ja talouden suhdannevaihteluille.

Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli viime vuoden lopussa 40 prosenttia alemmalla tasolla kuin ennen talouskriisiä 2008.

“Nokian varaan rakentunut perusta tarjoaa kuitenkin joitain mahdollisuuksia. Markkinoilla on nyt vapaana paljon osaajia. Kyseessä on kuitenkin vaikea mittaluokkaongelma. Lähes kuusi tuhatta työntekijää on vaarassa menettää työpaikkansa, mutta liikkeelle on saatu vain noin sata aloittavaa yritystä. Ongelma on se, että kuluu vielä paljon aikaa ennen kuin nämä yritykset ovat kansantalouden kannalta kasvua tuottavia”, Paasivirta sanoo.

Hänen mukaansa virkamiestasolla on pohdittu kriittisesti myös sitä, onko Suomen osaamistaso teknologia-aloilla varmasti maailman kärjessä. Mobiilipuolella Suomi on kärkimaita, mutta tulevaisuus ei ole varma.

“Nyt on tärkeää panostaa nopeasti tietotekniikka-toimialan uuteen kasvuun”, Paasivirta painottaa.