Eläkeläisten juominen lisääntyy – työikäisten alkoholinkulutus hyvässä laskussa

Marko Hamilo
Kotimaa Tiede 21.8.2013 07:00
Kukin suomalainen joi 9,6 litraa alkoholia vuonna 2012. Kuva Marja Airo / LK.

Alkoholin saatavuuden rajoittamista on perusteltu sillä, että alkoholihaitat seuraavat varsin suoraviivaisesti kokonaiskulutuksen muutoksia. Kokonaiskulukseen kuuluvat niin kaupoista ja Alkoista ostettu, ravintoloissa anniskeltu kuin itse ulkomailtakin tuotu alkoholi.

Kokonaiskulutus nousi 2000-luvun alussa eurooppalaiselle keskitasolle yli kymmenen litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohti. Se on kuitenkin ollut laskussa jo vuodesta 2007 alkaen, vaikka keskiolutta saa edelleen ruokakaupoista.

Viime vuonna kokonaiskulutus laski 9,6 litraan asukasta kohden edellisvuoden 10,1 litrasta. Mihin tarvitaan rajoittavaa alkoholipolitiikkaa, jos kehitys on muutenkin näin suotuisaa?

Osaksi kulutuksen väheneminen kuitenkin johtui nimenomaan alkoholiverojen korotuksista. Veronkorotuksen ajoitus saattoi myös vaikuttaa siihen, että kulutuksen lasku näyttää tilastoissa todellista suuremmalta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vuoden 2012 alussa tapahtuneen alkoholijuomaveron korotuksen takia vuoden 2011 lopussa ostettiin alkoholia varastoon, ja nämä juomat myytiin kuluttajille vasta vuonna 2012. Vuoden 2011 todellinen kulutus olisi siksi noin 0,1 litraa vuoden 2011 ilmoitettuja lukuja pienempi ja vuoden 2012 kulutus noin 0,1 litraa arvioitua suurempi.

Laskutrendi on silti todellinen. Yhteen tunnuslukuun, koko väestön kulutukseen, keskittyminen saattaa myös peittää näkyvistä käynnissä olevan kulttuurimuutoksen.

Ennen sotia syntyneet suomalaiset juovat hyvin vähän. Sotien jälkeen syntyneet suuret ikäluokat ovat suomalaisten ensimmäinen märkä sukupolvi, ja he ovat nyt siirtymässä eläkkeelle. Huono uutinen on, että alkoholihaitat tulevat lisääntymään yli 65-vuotiaiden ryhmässä.

Hyvä uutinen on, että jos kokonaiskulutus pysyy suurin piirtein samana, vaikka eläkeläiset juovat enemmän, on työikäisten juomisen täytynyt laskea. Alkoholinkulutuksesta ikäluokittain ei kuitenkaan ole yhtä tarkkoja tilastoja kuin kaikesta myydystä alkoholista.

THL:n tutkimuspäällikkö Satu Helakorpi on tutkinut vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen vaikutusta kulutukseen. Silloin kulutus nousi hetkessä kaikkien aikojen huippuunsa. Alcohol and Alcoholism -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa kysyttiin 25-64-vuotiaiden juomisesta.

Kävi ilmi, että veronkevennykset jakoivat suomalaiset kahteen ryhmään. Alle 45-vuotiaiden alkoholinkulutus ei lainkaan lisääntynyt. Kulutuksen kasvusta vastasivat 45-65-vuotiaat, erityisesti heikoimmin koulutetut.

Keskustelu

Rajoituksia, kieltoja, uhkauksia, käskyjä. Siinä suomalasen poliitikon ja virkamiehen lääkkeet, kun he kurmottavat omia kansalaisiaan, jotka maksavat verorahoilla näiden tonokkien palkat. Nyt heiluu luudan varressa joukko virkamiehiä ja ennen kaikkea ministeri Susanna Huovinen – SDP. Kenellekään ei tule mieleen tutkia, miksi vapaamielisissä maissa kuten Saksassa ja Ranskassa alkoholin kulutus on ollut laskussa jo pitkään, vaikka tuote on halpaa ja vapaasti saatavissa. Miksi ei meillä pyritä löytämään syitä suurkuluttajien juomiseen ja puututa niihin? Siksi tietysti, että se on työlästä. On helpompaa kieltää ja käskeä sekä nostaa hintoja. Hintojen nousu johtaa verotulojen valumiseen naapurimaihin eikä siitä ole des hyötyä veromäärien kasvattajana. Kulutus ei vähene eikä verotulot nouse. Pönöttävien virkamiesten ja Susanna Huovisen mielenrauhaa se ei tunnu häiritsevän. Kokeilkaapa joskus vapaampaa alkoholipolitiikkaa ja hintojen alentamista, mutta antakaa aikaa pari vuosikymmentä. Sen verran kestää muutoksen aikaansaaminen kulutustavoissa.