Eläkeikä: Miksi EK haluaa alarajaksi 67 vuotta?

SAK:n Matti Huutola sanoo, ettei ay-liike lähde mukaan työnantajien ”numeroleikkiin”.

EK
Teksti
Tuomo Lappalainen
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Eläkeiän nostamista koskevan keskustelun tuorein kierros alkoi samalla tavalla kuin useimmat aikaisemmat: Elinkeinoelämän Keskusliiton työmarkkinajohtajan Lasse Laatusen jyrähdyksellä.

Laatunen arveli aamulla Yleisradion haastattelussa, että eläkeiän alarajaa saatetaan joutua nostamaan jopa ylemmäs kuin tähän asti esillä olleeseen 65 vuoteen. EK-pomo perusteli näkemystään muun muassa kansainvälisillä esimerkeillä. Muualta Euroopasta löytyy hänen mukaansa jo parikymmentä maata, jotka ovat nostaneet eläkeikää 67:ään ja ylikin.

Laatunen kävi myös ovelaan psykologiseen hyökkäykseen antamalla ymmärtää, että nostopaineet johtuvat ennen kaikkea eläkeratkaisujen lykkääntymisestä. Jos 63 vuoden alarajaa olisi korotettu jo aikaisemmin, nyt ei tarvitsisi keskustella 67 vuoden eläkeiästä, vaan 65 riittäisi, hän viestitti.

Suomeksi se tarkoittaa, että jos tulosta ei vihdoin ala syntyä, edessä on ennen pitkää vielä karvaampia ratkaisuja.

Palkansaajapuolella Laatusen ulostulo on kuitattu normaaliksi työmarkkinateatteriksi. Ylen tavoittama STTK:n tuore puheenjohtaja, vanha merikarhu Antti Palola (sd) puhui ”lämmön nostamisesta kattilassa”.