Ekonomisti pillastui: ”Mua on hermostuttanut se, että talouspuhe sitä, talouspuhe tätä”

Tarvitaan asiantuntemusta talouden substanssista, sanoo Liberan tutkimusjohtaja.

Anu Kantola
Teksti
Mikko Niemelä
Julkaistu yli kolme vuotta sitten

Kuka saa puhua taloudesta, ja keitä toimittajat valitsevat talousjuttuihin haastateltaviksi?

Tämä seikka askarrutti useita tutkijoita ja toimittajia sen jälkeen, kun Suomen Kuvalehti julkaisi jutun, jossa käsiteltiin talouspoliittista puhetta, leikkauslistoja ja sitä, miten poliitikot puhuvat taloudellisen kriisin aikana.

Haastattelin jutussa Helsingin yliopiston tutkijaa Anu Kantolaa, joka käsitteli väitöskirjassaan vuonna 2002 talouspoliittista puhetta 1990-luvun lamassa. Peilasin 1990-luvun lamapuhetta nykyiseen talouspoliittiseen keskusteluun ja aukaisin hieman sitä, mitä yhtäläisyyksiä poliittisella puheella on nyt ja yli 20 vuotta sitten.

Twitterissä Kantolan asiantuntijuus ja valintani jutun asiantuntijaksi kuitenkin kyseenalaistettiin, kun ajatuspaja Liberan tutkimusjohtaja, ekonomisti Heikki Pursiainen tviittasi jutusta seuraavaa:

”Tätä erikoisempaa on se, että taloutta kommentoivat henkilöt, jotka eivät ole tutkineet taloutta vaan puhetta siitä.”

Pursiaisen tviitin jälkeen useat keskustelijat ottivat kantaa ajatuspajan tutkimusjohtajan ulostuloon. Muun muassa Helsingin Sanomien taloustoimittaja Paavo Teittinen kirjoitti, että taloustiede on yhteiskuntatiede, totta kai muutkin kuin ekonomistit voivat puhua talouspuheesta ja -politiikasta.

 

Liberan tutkimusjohtaja Heikki Pursiainen, oliko tviittisi vitsi?

”Halusin hiukan provosoida, mutta taustalla on vakava asia.”

Mikä?

”Tuntuu kummalliselta, että huomio kiinnittyy siihen, kuinka taloudesta puhutaan. Se on toisarvoinen kysymys, kuinka siitä puhutaan. Itse asia on tärkeämpi. Mua on hermostuttanut se, että talouspuhe sitä, talouspuhe tätä. On ilmeistä kun on lama-aika, että puhutaan tietyllä tavalla lama-ajan teemoista, ilman että siihen liittyy joku omituinen salaliitto.”

Anu Kantola on valtiotieteiden tohtori ja pitkän linjan tutkija, joka on tutkinut talouspuhetta, politiikkaa ja mediaa. Eikö hän ole sopiva haastateltava?

”Hän on tehnyt väitöskirjan siitä, kuinka 1990-luvun lamasta puhuttiin. On aivan eri asia tehdä väitöskirja 1990-luvun lamasta. Mun mielestä se on toisarvoista. Ihmisille syntyy sellainen käsitys, että talouspuheesta puhujilla on jotain erityistä asiantuntijuutta. Sellainen ihminen, jolla ei ole asiantuntemusta talouden substanssista, niin ei sillä ole asiantuntemusta siitä, millaista talouspuheen pitäisi olla.”

Ajatushautomo Liberan perustaja on Gustav von Hertzen (1930–2013). Hän oli verkkosivujenne mukaan arvostettu luennoitsija liikkeenjohdon ja talouselämän saralla. Gustav von Hertzen oli koulutukseltaan diplomi-insinööri, jonka pääaine oli kemia. Oliko hän sopiva puhumaan taloudesta?

”Mun täytyy tunnustaa, että mun asiantuntemus Gustav von Hertzenistä on hyvin vähäinen. En tiedä hänen elämästään mitään.”

“Kansalaiskeskusteluun saa osallistua kuka tahansa.”

 

Valtiotieteiden tohtori Anu Kantola on huvittunut Liberan tutkimusjohtajan, ekonomisti Heikki Pursiaisen näkemyksistä.

”Tämä on tyypillistä kenttäkamppailua. Usein poliittiset kamppailut ovat kamppailua asiantuntijuudesta. Jokainen yrittää esittää, että oma ala on ainoa oikea. Ei ole olemassa selkeää rajaa siinä, missä taloustiede loppuu ja politiikka alkaa.”

”Jos esimerkiksi kysyttäisiin taloustieteilijöiltä, paljonko pitää leikata, niin vastausten kirjo olisi laaja. Taloustiede ei tuota yksiselitteisiä vastauksia, vaan se tuottaa niin kuin tiede yleensäkin, väitteitä.”

Kantolan mielestä olisi tärkeää, että tutkijat pystyisivät hahmottamaan yhteiskunnasta kokonaisuuksia ja demokraattiseen keskusteluun osallistuisivat useat eri tahot.

”En pidä sitä oikein fiksuna, että ihmisiä suljetaan pois keskusteluista, sillä nyt käydään tärkeää yhteiskunnallista keskustelua [muun muassa leikkauslistoista]. Meidän yhteiskuntamme hienous on se, että paras argumentti voittakoon.”