EK:n Jussi Mustonen: ”Järjestelmämme on jäykkä – kilpailukyky on kohentunut, mutta ei riittävästi”

”Kustannuskilpailukyvylle annetaan julkisuudessa liian suuri painoarvo”, vastaa palkansaajien tutkimuslaitoksen Ilkka Kiema.
Kotimaa 10.10.2017 15:36
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkkö Ilkka Kiema (vas.) ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen.
Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkkö Ilkka Kiema (vas.) ja Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Jussi Mustonen. © Jarmo Wright

Kilpailukyky on nostettu talousongelmien syntipukiksi. Finanssikriisin jälkeen Suomen talous oli nousemassa jaloilleen, mutta hyytyi uudestaan taantumaan vuosiksi 2012–2014. Useiden arvioiden mukaan Suomen kustannuskilpailukyky oli heikentynyt vuoden 2005 jälkeen. Suomi ei ollut toipunut kriisistä yhtä nopeasti kuin useimmat euromaat.

Kilpailukyvyllä viitataan päivänpolitiikassa yleensä kustannuskilpailukykyyn, jolla mitataan tuotannon kustannuksia suhteessa vertailumaihin. Hyvä reaalinen kilpailukyky on puolestaan laajempi käsite, johon sisältyy kustannusten lisäksi monia muita asioita, kuten lahjonnan vähäisyys, koulutustaso ja toimivat yhteiskunnan perusrakenteet.

Pitkien ponnistelujen jälkeen Suomi sai synnytettyä kilpailukyky- eli kiky-sopimuksen viime vuonna. Muun muassa palkansaajien työaika piteni ja julkisen sektorin lomarahat pienenivät.